Uutena vuotena on tapana tehdä kaikenlaisia lupauksia itsensä ja tapojensa muuttamisesta, mutta kuten yleensä, uin itse tässäkin asiassa vastavirtaan. Minä nimittäin aion pitää kynsin hampain kiinni viime vuoden toimintatavoistani tänäkin vuonna.
Vaikka tyttö pakotettiinkin lähtemään Kaliforniasta takaisin Suomeen, ei Kalifornian tarvitse lähteä kokonaan tytöstä. Olen nimittäin päättänyt, että aion parhaani mukaan soveltaa viime vuosina omaksumaani kalifornialaista meininkiä ja elämänasennetta vastaisuudessakin:
- Elän kuin joka päivä paistaisi aurinko. Ja jos ei aurinko paista ulkona, niin sisäisesti sitten ainakin. Jos voi hyvä mieli olla kiinni pelkästä auringonpaisteesta, voi se yhtä hyvin olla kiinni vaikka sitten räntäsateesta.
- Hymyilen tuntemattomille ja saatanpa otollisella hetkellä tervehtiäkin. Hymy tarttuu. Ei ehkä ensimmäisellä, toisella, kolmannella tai neljännelläkään kerralla, mutta elän toivossa, että jonain vuonna se yrmy papparainen lenkkipolulla hymyilee minulle vielä takaisin.
- Annan positiivista palautetta. Olipa kyse sitten kassajonossa seisoskelevan nätistä tukasta tai positiivisesta asiakaskokemuksesta pankissa, aion sanoa asiasta ääneen.
- Sanon anteeksi ja kiitos, mielummin liian usein kuin liian harvoin. Kiitän oven avaamisesta, neuvoista ja kun minulle ojennetaan jotakin. Sanon anteeksi ohittaessani muita kosketusetäisyydeltä ja anteeksi, mutta voisinko saada huomionne.
- Juttelen tuntemattomille. Koskaan ei tiedä miten hienoihin ihmisiin tutustuu tai mitä kaikkea voi oppia, kun avaa suunsa vierustoverille junassa, kuntosalilla, bussipysäkillä tai rappukäytävässä.
- Kunnioitan erilaisuutta, erilaisia kulttuureja, uskontoja ja arvoja. Meitä on moneen junaan ja mikä minä olen sanomaan, että vain se oma raiteeni veisi oikeaan suuntaan. Mutta joku raja tässäkin. Pöhlöjä ei kenenkään tarvitse sietää.
- Olen oma itseni enkä anna muiden mielipiteiden rajoittaa omaa tekemistäni. Kaliforniassa oli helppoa olla oma itsensä, koska kukaan ei tuntenut. Aion jatkaa samalla tiellä, vaikka joku sitten tuntisikin. Tunteepahan ainakin todellisen minäni.
- Ajattelen positiivisesti ja unelmoin suuresti. Optimisti pettyy ehkä silloin tällöin, mutta elää todennäköisesti pessimistiä onnellisemman elämän.
Suosittelen, että näitä, usein amerikkalaiseksi pinnallisuudeksi leimattuja asioita voisivat muutkin pistää mahdollisuuksien mukaan korvan taakse. Sitä kun voi uudenvuodenlupauksellaan tehdä vahingossa itsensä lisäksi hyvää myös muille.
Onnellista, turvallista ja rakkauden täyteistä uutta vuotta kaikille!
Onnenpäivä 