Sinä runkkari siellä

Vietin viikonlopun hieman pelonsekaisin tuntein, odotellen milloin postiluukusta putoaisi kotiseutupaitoihin liittyvää vihapostia harrasmielisiltä kansalaisilta. Yllätys olikin melkoinen, kun vihapostin sijaan sainkin fanipostia – ja vielä vähemmän hartaan kuvan kera. En suoraan sanottuna tiedä, mistä tuntemattomaksi jäänyt runoilija oli niin kovasti innostunut, mutta kuvassa esiintyvästä erektiosta päätellen joku jutuistani oli häntä kuitenkin koskettanut.

Vaikka olinkin purskauttaa aamukahvit rinnuksilleni silkasta huutonaurusta, niin todellisuudessahan asia ei ole lainkaan hauska. Ei sitten yhtään.

Sillä vaikka minä olen nähnyt elämässäni jo sen verran kaikkea, ettei yksi tatti sinne tai tänne enää mieltäni järkytä, on helvetin väärin pakottaa ihminen katsomaan asioita, joita hän ei haluaisi nähdä. Sillä siitähän tässä on kyse, pakottamisesta. Aivan kuten ei puskassa vaaniva itsensäpaljastaja kysy uhriltaan, ei minultakaan kukaan kysynyt, että kiinnostaisiko nähdä vieraan ihmisen sukupuolielin kännykän näytöltä kesken katsastuskonttorilla nautitun aamukahvin. Ja juu ei, en oikeasti olisi halunnut sitä nähdä, eikä muuten olisi halunnut katsastusmieskään, mutta eipä se enää näkemättömäksikään muutu. Ja se on ihan todella syvältä.

011116_1

Vaikka en uskokaan saavani tällaiselle toiminnalle mitään järkevää selitystä, niin kysynpä kuitenkin. Mitä ihmettä liikkui mielessä, kun lähetit elimestäsi kuvan minulle? Ajattelitko, että minä nyt ihan oikeasti täällä Tunturissa hyppäisin autooni, kehottaisin pitämään erektiota yllä vielä hetken, niin että jos minä ajaisin ilman pissataukoja koko matkan, niin olisin siellä ehkä kahdeksassa tunnissa. Vai oliko tarkoitus jokin muu? Alistaa tai loukata? Entä menikö se koko ajatus nyt ihan pilalle, kun minua rupesikin naurattamaan ja kun katsastusmiestäkin nauratti?

Anteeksi nyt jos kyselen tyhmiä, mutta kun minun on vaan niin vaikea hahmottaa sitä tapahtumaketjua, jonka seurauksena erektiosi pääätyi kuvana Onnenpäivä-blogin viestilaatikkoon. Valaise minua, sinä runkkari.

ps. Toivottavasti ei haittaa, että kuvasi taisi lähteä puolivahingossa leviämään pitkin nettiä. Mutta ei hätää, se meemi jonka siitä tein, oli oikeasti aika hauska!