Pukeutumiskulttuurillisia eroja

Täällä semitunturissa vietettiin viime viikkoa varsin hyisissä tunnelmissa ja ilmeisesti myös muualla Suomessa oli tarpeen vetäistä jalkaan vähän pidempää kalsonkia.

Reilu vuosi sitten Suomeen palatessani päätin, että olkoon ne sitten vaikka turkishaalarit jotka päälleni laitan, mutta en kyllä anna talven rajoittaa ulkona liikkumista. Niinpä taivalsin viime viikollakin sinnikkäästi kävellen salille, vaikka elohopea putosi kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille.

140117_1

Aivan niihin turkishaalareihin tässä ei vielä ole tarvinut turvautua, mutta melkoisen tuhdissa vaatetuksessa minä silti kuljen; on pitkät kalsarit, toiset samanmoiset, mutta villaiset ja päällimmäisenä paksut toppahousut. On aluspaita, välipaita, villainen paita ja paksu kelkkailutakki, on ydintalven kestävät talvisaappaat, paksut rukkaset, kasvoilla huivi ja päässä keikkuu kokonaisuuden kruunaava läpällinen karvahattu. Jep, en takuulla ole se trendikkäin emäntä kylillä, mutta mitä väliä?

Itse täydessä eskimovarustuksessa kuljeskellessani kiinnitin huomiota siihen, että nuoriso kuljeskeli lähinnä syyskeleihin sopivissa kamppeissa, farkuissa ja tennareissa, vaikka lämpötila oli niin alhainen, että helvettikin jäätyisi. Tämä valtaisa pukeutumiskulttuurillinen ero herätti minussa melkoisen määrän kysymyksiä:

  • Eikö nuorisoa muka ihan oikeasti palele?
  • Vai eikö niillä ole lämpimiä vaatteita?
  • Voiko ulkonäkö todella olla tärkeämpää kuin lämpimänä pysyminen?
  • Ehkä semitunturissa ikänsä asuneet kestävät kylmää paremmin?
  • Olenkohan sittenkin itse poikkeuksellisen herkkähipiäinen?
  • Tai poikkeuksellisen juntti?

…ja mikä pahinta, olenko todella jo niin vanha, että kauhistelen nuorison pukeutumista?

 

Apua.