Ja niin päättyi kalifornialais-blonditukan aikakausi kampaajan tuolissa viime viikon torstaina. Ensimmäinen vilkaisu peiliin operaation jälkeen veti jopa kaltaiseni suupaltin sanattomaksi. Kun blondiksi muuntautuminen oli tapahtunut pikkuhiljaa aste kerrallaan, kävi takaisin tummaksi palaaminen yhdeltä istumalta. Ja se muutos oli huima, aivan kuin peilistä olisi katsonut takaisin eri ihminen. Tuijottaessani tummaa tukkaani täysin mykistyneenä, kampaajani kysyi pieni huolenvire äänessään, että olenko lopputulokseen tyytyväinen. Ja olinhan minä, tuo kauan kadoksissa ollut peilikuva nimittäin näytti enemmän minulta kuin se vaaleatukkainen ikinä.

On uskomatonta, kuinka paljon pelkkä hiusten väri vaikuttaa ulkonäköön. Kun vaaleatukkaisena maastouduin täydellisesti muiden kalifornialaisrouvien sekaan, näytän tummatukkaisena juuri siltä, että olen kotoisin eksoottisesta pohjolasta, metsien ja turvesoiden keskeltä, Nivalasta. Ja näin on hyvä olla, ainakin vähän aikaa.

Radikaalissa ulkonäkömuutoksessa on toki huonojakin puolia. Osa vaatteistani ei nimittäin näytä päälläni enää lähimainkaan yhtä hyvältä kuin blondina ja rusketuskin muuttui tummien kutrien myötä astetta vaaleammaksi. Mutta toisaalta, brunettina sovin kyllä paremmin yhteen perheen kulkuneuvojen kanssa.