Oli aika, jolloin inhosin aamuja. Kännykän armoton herätysääni pakotti minut pahantuulisena aamuun eikä oikeaa jalkaa sängystä nousemiseen ollut kai olemassakaan. Minä vihasin kylmää ilmaa peiton ulkopuolella, minä vihasin sukkaa, jota oli vaikea saada unisena jalkaan, minä vihasin peilissä olevaa nuortanaista, jonka suupielet taipuivat alaviistoon, minä vihasin bussimatkaa työpaikalle ja minä vihasin toimiston oven narahdusta hiljaisessa rappukäytävässä. Etsin syyllistä kännykän herätysäänestä, aamupalasta, vesisateesta, bussikuskista, pomosta, miesystävästä ja varmaankin joka paikasta muualta, paitsi peilistä.

Sitten eräänä aamuna, auringon tulviessa sisään verhojen välistä, minä vahingossa keksin sen. On asioita, joille en voi mitään ja se on fakta. Mutta on myös huomattava määrä niitä asioita, joita voin halutessani muuttaa. Olin alistunut siihen kuinka muut minua kohtelivat, odottanut eteeni nousseiden seinien kaatuvan itsestään, pyörinyt varpaitani tuijotellen ympyrää päivästä toiseen ja inhonnut aamuja, jolloin sama oravanpyörä pyörähti uudelleen käyntiin.

Sitten tuli aamu, jolloin vahingossa otin ensin pienen ja sitten hieman suuremman korjaavan askeleen. Ryhdyin muuttamaan elämääni ensin vahingossa ja lopulta tietoisesti kohti parempaa. Ensin vaihtoon lähti mies, sitten työpaikka ja lopulta stressiä aiheuttanut oma yrityskin laittoi pillit pussiin. Palasin takaisin niiden asioiden äärelle, jotka joskus olivat tehneet minut onnelliseksi, löysin liikkumisen ilon ja ryhdyin aktiivisesti etsimään uusia asioita, joiden tekemisestä nautin.

Uusien aamujen myötä ryhdyin muuttamaan myös itseäni. Hitaasti työstin ujouttani, opettelin kunnioittamaan itseäni, ajattelemaan positiivisesti ja kääntämään vastoinkäymiset voitoksi tai ainakin ottamaan niistä opiksi. Olin aina kuvitellut, ettei itseään voisi muuttaa, mutta olin väärässä. Asioita ympärillä korjaamalla, stressitekijöitä poistamalla ja tekemällä enemmän niitä asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi, minä muutuin vähitellen melkein kuin itsestään.

Tonttukin sen tietää, että jokainen aamu on uusi alku.

Jokainen aamu on lahja, uusi mahdollisuus ja hetki, jolloin voi kääntyä kannoillaan. Eivät asiat saman päivän aikana muutu, mutta ihan jokaisena aamuna on mahdollisuus aloittaa alusta, ryhtyä etsimään uutta työpaikkaa, parantaa parisuhdetta, opetella laittamaan terveellistä ruokaa, laittaa päänvaivaa aiheuttava auto myyntiin tai mennä peilin eteen ja sanoa ”olet ainoani ja minä rakastan sinua”.