Viimeiset pari viikkoa ovat olleet täynnä bloggaamisen arvoisia tapahtumia ja tapauksia, eli kiirettä on pitänyt ison meren tällä puolen. Aloitan juttusuman purkamisen kertomalla Hauli Huvila -viikonlopusta, josta aikaisemminkin mainitsin. Monelle suomalaiselle, myös niille ulkomailla asuville, voi tulla yllätyksenä se, kuinka tiivis ja aktiivinen suomalaisyhteisö meillä täällä Kaliforniassa on. Tuo pitkä viikonloppu suomalaisten omalla leirintäalueella, vaikkakin Kalifornian maaperällä, oli yksi parhaista kokemuksista pitkään aikaan ja helpotti hieman silloin tällöin ilmaantuvaa kotimaan kaipuutani.

Suomalainen kulttuuri kukoistaa myös Kaliforniassa.

 

En ollut aikaisemmin käynyt Hauli Huvilalla, tai edes kuullut kyseisestä paikasta, vaikka olin asunut Kaliforniassa jo reilut kaksi vuotta. Koko ajatus suomalaisesta leirintäalueesta keskellä Kaliforniaa kuulosti melko uskomattomalta ja lopulta oli pakko lähteä itse katsomaan minkälaisesta paikasta todella on kyse. Paikalle saapuessani leukani loksahti auki ja ensimmäinen järkevä ajatukseni oli: ”täällähän näyttää ihan Suomelta”.

Suurin osa kävijöistä yöpyi alueella teltoissa.

 

Memorial Day -viikonloppuna paikalla oli n. 150 suomalaista, suomensukuista, suomalaisten kanssa naimisissa olevaa tai muuten vain paikalle eksynyttä ihmistä. Tapahtumaa oli kuvailtu minulle aikaisemmin sanoin ”suomalainen juhannus”, viitaten mitä ilmeisemmin melko runsaaseen ja suomalaishenkiseen alkoholimenekkiin. Oman kokemukseni perusteella käyttäisin kuitenkin mieluummin ilmaisua ”suomalaiset kesähäät”. Pintaa syvemmälle katsoessa viikonlopussa oli nimittäin kyse paljon muustakin, kuin runsaasta alkoholinkäytöstä.

Hinnasto baarin seinällä.

Paikalla oli niin lapsia, nuoria, keski-ikäisiä kuin vanhempiakin ihmisiä. Niitä, jotka ovat syntyneet Suomessa, heidän Yhdysvalloissa syntyneitä lapsia ja lapsenlapsia, paikallisia puolisoita ja niitä paikallisia, joiden sukujuuret johtavat Suomeen. Mainitsemisen arvoisia ovat myös ne kaksi pariskuntaa, joissa kummassakin mies oli ruotsalainen, toisessa vaimo meksikolainen ja toisessa saksalainen. Kysyessäni heiltä syytä paikalla oloon, vastasivat he, että suomalaisten kanssa vaan on aina niin mukavaa! Lapsien (ja koirien) mielestä viikonlopussa oli varmasti parasta se, että he saivat juosta ja leikkiä koko viikonlopun ulkona auringonpaisteessa, käydä joessa uimassa ja puuhailla omiaan vapaasti ilman vanhempien pelkoa siitä, että joku kaappaisi heidät mukaansa.

Koirakin otti lämpimästä päivästä kaiken ilon irti.

Siellä paikan päällä ollessa yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuudentunne oli lähes (ja toisinaan ihan kirjaimellisestikin) käsinkosketeltavaa. Tuo tunne oli juuri se, joka itselleni merkitsi eniten. Tästä todisteena mainittakoon, että Hauli Huvila tapahtumineen pyörii vapaaehtoisvoimin. Keittiössä häärivät ahkerat vapaaehtoiset pitäen huolta siitä, ettei nälkä pääse ihmisjoukkoa yllättämään. Kun iltahämärä laskeutuu, aukeaa baari, jota vapaaehtoiset pitävät auki aina siihen saakka, kunnes viimeinenkin juhlija lähtee nukkumaan. Alueella olevat mökit on rakennettu talkoovoimin ja paikan siistinä pitämiseksi pidetään talkoita tämän tästä. Sen enempää eri maailmankolkkien suomalaisyhteisöjä tuntematta voisin sanoa, että meidän Kalifornian yhteistö on yksi vahvimmista ja aktiivisimmista suomiyhteisöistä maailmalla. Ja piru, että olen siitä ylpeä.

Meillä oli mukana myös omia eväitä.

Lauantai-iltana, siellä baarin alkuillan hämärässä minä katsoin, kuinka vanhemmat tanssittivat lapsiaan, vanhat tutut tapasivat toisiaan, uudet tuttavuudet syntyivät ja joku kertoi nuorenparin kihlautuneen aikaisemmin päivällä rannalla. Ja kun kaikki ottivat meidät uudet tulokkaat avosylin vastaan, tuntui siltä, etten olekaan enää niin kaukana kotoa. Tuona viikonloppuna minä sain paljon uusia ystäviä. Melkein kolme vuotta olen pitänyt itseäni vain ulkosuomalaisena, muukalaisena kaukana kotoa. Nyt pidän itseäni kaliforniansuomalaisena. Suomalaisena, jolla on koti myös täällä, kaukana Suomesta, mutta lähellä muita suomalaisia.

Suomalaiset tunnistaa liikenteessä muustakin, kuin ajotaidoista.

Kiinnostuneille mainittakoon, että seuraava tapahtuma-viikonloppu Haulilla on 29.6.-1.7.2012. Vuoden suosituin tapahtuma, jolloin paikalle odotetaan n. 250 kävijää, on 31.8.-3.9.2012. http://www.haulihuvila.com