Minä olen nyt kolmekymmentä.

Kolmonen ja nolla.

30

Puolisen vuotta sitten kirjoitin tulevasta näin. Lueskelin tuskastuttavan paljon yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä muutoksia ihmisruumiissa alkaa kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen tapahtua. Ja kuten arvata saattaa, ne muutokset eivät ole erityisen imartelevia. Siksi päätin taistella itseni puolessa vuodessa fyysisen kuntoni huipulle, ennen väistämättömän rappeutumisen alkua. Tässä sitä nyt sitten ollaan, mukamas valmiina alamäkeen. Ihan suosiolla en kuitenkaan ajatellut heittäytyä erroosion vietäväksi, vaan jatkan treenaamista samalla raivolla, kuin tähänkin asti. Juhlistan siis syntymäpäivääni yrittämällä uutta penkkiennätystä ja palautusjuoman sijasta otan treenin jälkeen kakkua. Hyvää syntymäpäivää minä!