Nyt se sitten tapahtui. Ensimmäistä kertaa Facebook-historiani aikana, oli pakko sensuroida seinälleni ilmaantunut viesti. Kyseiseltä henkilöltä tulleiden kommenttien kohdalla olen ollut lähellä painaa delete-nappulaa jo useita kertoja aikaisemminkin, mutta olen aina pienen harkinnan jälkeen päättänyt jatkaa sensuroimattomalla linjalla ja pistänyt kommentit jonkinlaisen heikohkon huumorin piikkiin. Tällä kertaa en kuitenkaan ärsyyntymiseltäni saanut aikaiseksi enää edes väkinäistä hymyä ja muutamia vuosia kestänyt Facebook-kaveruutemme päättyi yhdellä napinpainalluksella. Mutta mikä sitten sai näinkin rauhallisen ihmisen sapen lopulta kiehumaan?
On ihmisiä, joiden kaikki estot häviävät internetissä ja joiden maalaisjärjen sosiaalisen median suomat kommunikointimahdollisuudet sumentavat. Sitä vain sanotaan mitä ensimmäisenä mieleen tulee ja unohdetaan, että kommentin näkee ne nelisensataa muutakin ihmistä, jotka vastaanottajan kaverilistalle kuuluvat. Tämän kaverin kommentit muutaman vuoden ajalta koostuivat lähinnä sanoista tissit ja perse sekä niiden lukuisista eri synonyymeistä.
En koe olevani erityisen tiukkapipoinen ja maalta kun olen, olen tottunut melko ronskeihinkin juttuihin. Ja mikäpä siinä, ne mauttomat jutut ovatkin yleensä niitä parhaita. Mutta kaikkien korville ne eivät sovi ja toisekseen mauttomissa jutuissakin pitäisi olla jotain hauskaa, jotta ne naurattaisi. Mutta kun kerta toisensa jälkeen saan tissikommentteja kuviin, joissa itseni lisäksi olisi paljon muutakin, alkaa mittani lähestyä täpötäyttä. Ei se mitään, jos ei keski-iän ylittänyt naimisissa oleva mies kykene näkemään kuvissani mitään muuta, kuin kaksi kohoumaa paidan alla, mutta kuinka tyhmä täytyy olla, että paljastaa vajavaisen näköaistinsa kaikelle kansalle?
Ymmärtäisin ehkä paremmin, jos Facebook-sivuni olisi A. Sinivaaran fani-saitti, jolla mellastaisi joukko itselleni tuntemattomia faneja huutelemassa törkeyksiä. Kyseessä on kuitenkin ihan oma, henkilökohtainen Facebook-profiilini, jonka seuraajat koostuvat niin ystävistä ympäri maailman kuin sukulaisista ja perheestänikin. Vaikka itse kestäisinkin tissivako-kommentit, en halua äidin, isän ja kaverilistalle kuuluvien teini-ikäisten joutuvan lukemaan samaisia typeryyksiä. Ja kun oma miehenikin ryhtyy hämmästelemään mikä tämä tyyppi oikein on, joka ei näe missään mitään muuta, kuin tissit, on päätös melko selvä.
En vaivautunut aikuiselle ihmiselle erikseen kertomaan, kuinka Facebookissa tulisi käyttäytyä samalla tavalla, kuin oikeassa elämässäkin. Harvalla ihmisellä nimittäin tulisi mieleenkään neljänsadan ihmisen läsnäollessa, mukaan lukien vanhempani, tulla kovaan ääneen osoittelemaan rintojani ja kertomaan, kuinka mukavasti ne törröttävät. Läksytyksen sijaan poistin hänet kaverilistaltani ja toivon, että hän itse ryhtyisi miettimään, miksei hänen uutisvirrassaan enää näykään sen tissitytön tilapäivityksiä.