Olen viime viikkoina toiminut olkapäänä ystävälleni, joka käy läpi eroaan ja siihen johtaneita syitä. Kun taas eilen istuimme kahvilan terassilla, kertoi hän mustien aurinkolasiensa takaa ylitsepääsemättömistä ongelmista ja riidoista, siitä kuinka toinen heistä halusi muuttaa yhteen ja perustaa perheen ja kuinka toinen ei sitoutumiskammoisuuttaan uskaltanut vapauttaa mentaalista käsijarruaan. Hetken hiljaisuuden jälkeen ystäväni kysyi riidelläänkö meillä. Ai että riidelläänkö! Hän ei ollut uskoa korviaan, kun vastasin myöntävästi. Mutta kun te vaikutatte niin onnellisilta!

Asia tuli todistettua vielä samana päivänä. Toisin kuin ystävälläni, ei meidän perheessä tunteiden kuumentamiseen tarvita oikeasti vakavia erimielisyyksiä. Riitelylle optimaalisen stressitilan vallitessa, voi ilmiriidan laukaista kommentti hitaasta valmistautumisesta asioille lähtiessä sekä huomautus ajotaidoista ja kaistavalinnoista. Ja näin siirryimme silmänräpäyksessä rauhallisesta automatkasta suoraan taistelutantereelle, jossa käytiin yksityiskohtaisesti läpi kummankin osapuolen huonoimmat puolet sanan säilää ja vyön alle iskemistä säästelemättä. Pian olimme taas tutussa tilanteessa, jossa toinen uhkaa Suomeen muuttamisella ja toinen tarjoutuu ostamaan lentoliput vaikka jo tänään. Vain muutamaa tuntia myöhemmin, oli sotakirves jo unohtunut johonkin, myrsky laantunut ja pikkulintujen liverrys korvannut ilmassa sinkoilevat ärräpäät.

Niin, kyllä meillä riidellään, mutta ei se sitä tarkoita, että me emme onnellisia olisi. Sehän se vasta hieno tunne onkin, kun tajuat riidan jälkeen kuinka mahtava se paukapäinen puolisosi onkaan, kun kaikista ärsyttävistä piirteistään huolimatta häntä ei voi olla rakastamatta.

Mahtaako lopulta sellaisia superpariskuntia olla olemassakaan, jotka eivät koskaan riitelisi tai keskustelisi näkemyseroista keskivertoa kovemmalla äänenvoimakkuudella? En usko. Kun kaksi ihmistä elää yhdessä, on pakko jossain vaiheessa tulla eteen se tilanne, jossa on aivan pakko haistattaa kumppanille kukkanen. Eri asia on, että päädytäänkö yhteentörmäyksen jälkeen takaisin samalla aaltopituudelle vai ei. Se erottaa onnellisen parisuhteen onnettomasta, ei riitojen määrä.