Niin monta kertaa kun olenkin jenkeissä karkkihyllyllä pettynyt, tulin vahingossa löytöretkeilleeksi paikallisesta sekatavarakaupasta jotain niin hyvää, että olen valmis perumaan ainakin osan pahoista puheistani koskien amerikkalaisten kyvyttömyyttä valmistaa herkkuja.

Koska suolaisen ja suklaan yhdistelmä on parasta, mitä makunystyröilleni on koskaan tapahtunut, olen kokeillut melkoisen määrän erilaisia suklaan ja suolaisen yhdistelmiä aina pekonisuklaasta perunalastusuklaaseen. Näistä etenkin jälkimmäisellä on aivan erityinen, lämmin kolo sydämessäni.

Kunhan tässä kuivaan suupieleni, niin päästäänkin itse asiaan… Eteeni tuli nimittäin jotain vielä perunalastusuklaatakin parempaa, suklaaperunalastuja! Siinä, kun perunalastusuklaa on sipsimuruilla höystettyä suklaata, ovat suklaaperunalastut suklaaseen dipattuja kokonaisia perunalastuja. Voi elämän kevät miten järkyttävän hyvää ja turmiollista! Ja oih, näitä on harmillisen helppo tehdä myös itse. Ruokaympyräni ei enää koskaan ole entisellään.

Ja todellakin tämä löytö ansaitsi ihan oman postauksensa, sillä tällaisen paatuneen herkuperseen ja namien sekakäyttäjän makuhermoja ei ole ihan helppoa enää hetkauttaa suuntaan taikka toiseen. Mites on, maistuiskos sullekin?