Tietyt blogimaailman ilmaisut, kuten rento tunnelma ja hidas aamu, ovat taatusti monelle blogeja seuraavalle jo vähän turhankin tuttuja. Vaikka tavallisesti näitä hokemia kartankin kuin ruttoa, aion tänään syyllistyä niiden käyttöön itsekin. Minulla on nimittäin ollut tässä käsillä oikeasti hidas aamu rentoine tunnelmineen.

Aikaisen juoksulenkin jälkeen, miehen jo lähdettyä omille teilleen ja jätettyä jälkeensä valmiiksi tehdyn aamupalan, hipsuttelin kahvimuki kädessä takapihalle kliksauttamaan saunan päälle. Munakasta, toista kahvimukillista ja kymmenisen luettua asuntoilmoitusta myöhemmin istahdin tukevasti saunanlauteille ja huokaisin syvään. Vain minä ja täpötäysi saunakiulu.

Sen verran on ollut viime kuukausina aikaa harjoitella saunanlauteilla istuskelua, että viihdyin löylyissä kai toista tuntia, välillä talven kylmistä öistä viilentyneeseen uima-altaaseen sukeltaen. Saunominen onkin ehkä parasta juuri yksin – kun ajantaju katoaa ja ote hellittää kaikesta mitä saunan ulkopuolella tapahtuu.

Siellä lauteilla silmät kiinni istuessani en ajatellut oikein mitään. Vain hikipisaran valumista pitkin reittä ja toisen kutittaessa alaselkää. Saunan lämpö, joka lämmittää ihmisen sieluaan myöten hehkuvaksi, ei jätä tilaa murheille, stressille tai kiireelle. Sitä on kerrankin läsnä vain itselleen kaiken ulkopuolisen karatessa ajatuksista. Ja se mitä jää jäljelle, se ulkopuolisista vaikutteista ja paineista riisuttu puhdas ja aito versio minusta itsestäni, sen kohtaaminen tekee minut valtavan onnelliseksi. Että kaiken tämän hässäkän keskelläkään en ole sitä kadottanut. Että minä olen vielä täällä, vähän piilossa, mutta olen kuitenkin.

Nyt olen jo sukeltanut vaatteisiini, antanut tukan kuivua itsekseen hallitsemattomaksi käkkäräksi ja juonut liikaa vissyä. Kello on pitkästi yli puolenpäivän ja on aika päästää ajatuksiin informaatiota maailmalta, työsähköpostista ja puhelimesta. Heippa vaan, sinä ulkopuolisista rasitteista vapaa sisimpäni, nyt on taas aika kohdata muu maailma.

Rentoa, tunnelmallista ja hidasta aamua teille muillekin. Jos ei heti huomenna, niin toivottavasti sitten joku toinen aamu. Itsensä kanssa yksistään on aika kiva olla.