Ja niin tuli ja meni viikonloppu Laughlinissa. Nyt, kolme päivää, kolme osavaltiota ja 1600 kilometriä myöhemmin, olen turvallisesti takaisin kotona, poissa polttavan autiomaa-auringon alta. Kuten aina, myös tällä kertaa oli kameran liipaisin herkässä koko reissun ajan. Laadultaan suuresti vaihtelevaa todistusaineistoa matkan varrelta on siis paljon!

Raotettuani tänään varovasti kameran muistikorttia, löysin hienojen maisemien lisäksi varsin mittavan valikoiman kuvia, joissa poseeraan erinäisten kohteiden kanssa ja taidetaanpa siellä vähän pussaillakin. Siispä vapun kunniaksi, aloitetaan kuluneen viikonlopun kuvakoostesarja parhaimmilla (tai pahimmilla)poseerauksilla, olkaa hyvät! 

Poliisi-kuvakokoelmani laajeni jälleen. Arkistosta kun löytyi jo ennestään kuva minusta poliisiauton kyydissä. Yritin myös saada huonolla menestyksellä itsestäni kuvaa ratsupoliisin kulkupelin selässä.

Poliisien kanssa poseeratessa takana seisoskellut hinausautonkuljettaja ilmoitti tyytymättömyytensä siihen, ettei kukaan halua kuvaan hänen kanssaan.

No minä halusin, tietysti.

Tämän veijarin kanssa vaihdettiin myös pikku pusut. En tiedä käärmeen merkistä ja mallista, joku viisaampi voi varmaan kertoa sen minulle?

Me sitten onnistuimme lahjakkaasti myöhästymään kaikista miss bikini/märkäpaita/alusvaate/tissi -kisoista, mutta onneksi naiskauneutta oli tarjolla kisalavojen ulkopuolellakin.

Jostain syystä pieni Arizonassa sijaitseva kyläpahanen nimeltä Oatman vilisi vapaana kuljeskelevia aaseja. Minä pääsin kuvaan kahden kanssa.

Ja päiväajelu taittui japanilaisella moottoripyörällä.

Aina ei jaksa riisua kypärää ja ihan hyvä niin.

Tässä patsastellaan route 66 -kyltin kanssa.

Tämä menee vähän samaan sarjaan kansantanssien kanssa – kerran voi kokeilla. Eli vastoin kaikkia järjenääniä, löysin itseni ajamasta Gold Wingillä. Hei kamoon, moottoripyörä, jossa on pakki…! Hupia kesti muutaman sadan metrin verran.

Ja loppuhuipennuksena vielä toinen pussailu-kuva.

Tällä kertaa kohteena vähemmän niljakas olento.

Orange County hiljenee loppuviikoksi, sillä suuntaamme suomalaisvieraidemme kanssa kolmeksi päiväksiLaughliniin, huitsin Nevadaan. Tämä USA:n reissu on ollut ystäväpariskuntamme virallinen syntymäpäivien juhlistusmatka, jonka pariskunnan miehinen osapuoli vaimolleen muutama kuukausi sitten lahjaksi antoi. Hieman yllättäen, kylpylälomailun tai hemmotteluhoitojen sijaan, vaimolle ostettu syntymäpäivämatka sisältääkin pitkän viikonlopun maan länsiosan suurimmassa moottoripyörätapahtumassa, Laughlin River Runissa, meidän kanssamme. Romanttista syntymäpäivää, kulta!

Koska en sattuneesta syystä ole tapahtumasta juuri tarinoita kuullut, vaikka oma miehenikin on tuohon kerran aikaisemmin osallistunut, päätin ottaa etukäteen selvää millaisesta tapahtumasta oikeastaan onkaan kyse. Ja mikäpä sen kertoisikaan realistisemmin, kuin Googlen kuvahaku.

Voi äiti. Googlen kuvahaku kertoo enemmän, kuin tuhat sanaa.

Tai ainakin enemmän, kuin halusin tietää.

Kyseessähän on lähinnä Harley-Davidsoneilla ajelevien miesten ja naisten vuotuinen pyhiinvaellusmatka pieneen, reilun 7000 asukkaan tuppukylään, jonka väkiluku kymmenkertaistuu aina tapahtuman ajaksi ja jonka yksi suurimmista vetonauloista on all-you-can-eat chicken dinner. Miettiessäni, että mitä hittoa minä siellä sitten teen, kurkkasin tiedonnälkää tyydyttääkseni viikonlopun tapahtuma-aikataulua:

Torstai: miss Märkäpaita -kisa sekä kaksi erilaista miss Bikini -kisaa

Lauantai: miss Laughlin -kisa, Bedroom Babes -alusvaatekierros ja finaali

Että sellaista. Näiden perin viehättävien kisailujen lisäksi tapahtuma tarjoaa Googlen perusteella ainakin karvaisten, kaljamahaisten miesten yhteisajoa pienessä sievässä letkassa, toinen toistaan hienompia sivulaukkuja, kromia niin paljon, että se tekisi harakan kuin harakan hulluksi, naisten mutapainia, rintavarustustaan vilauttelevia, keski-iän jo reilusti ylittäneitä naismotoristeja, uhkapelejä sekä elävää musiikkia kantrin ja rockin muodossa.

Onneksi silmänruokaa on tarjolla myös naisille…

Pääosin miehille suunnatusta tapahtumasisällöstä huolimatta olen varsin positiivisella mielellä matkan suhteen. Tarjoaahan matka ainutlaatuisen tilaisuuden seurata aidon junttikansan elintapoja aivan lähi-, ellei jopakosketusetäisyydeltä. Tapahtuman historiaa lueskeltuani kävi ilmi, että matka voi tarjota muitakin jännittäviä hetkiä, kuin lavalla kekkuloivan tytön bikineiden putoamisen kesken shown. Vuonna 2002 eräs siipilogoin varusteltu moottoripyöräkerho yltyi nimittäin kiistelemään reviirirajoistaan toisen merkittävän kerhon kanssa paikallisen casinon sisätiloissa sillä seurauksella, että kolme rellestäjistä matkasi kinkereistä kotiin kylmälaukussa ja kolmetoista muuta koukkasi kotiin ensiavun kautta.

Missä ovat kaikki Brad Pittin tai Vin Dieselin näköiset miehet,

kysynpähän vaan?

Hittolainen, tästähän voi tulla vielä vaikka kuinka jännä matka! Eli raporttia seuraa sitten ensi viikolla, jos selvisin aikuisten miesten hiekkalaatikolta hengissä. Yhtä asiaa jäin kuitenkin Googlen kuvahaun tuloksia katsellessani pohtimaan. Miksi ihmeessä aina ne pahimman näköiset naiset näyttävät tissinsä?

Sitä aina toivoisi, kun ystävät tulevat Suomesta tänne Kaliforniaan saakka talvea pakoon, että ilmat hellisivät ja auringonpaisteessa uima-altaalla unohtuisi Suomen loskakelit ja arkinen kiire. Mutta talvi se on Kaliforniassakin ja silloin voi ilmaston puolesta tapahtua mitä vain. Viihdeteollisuuden luoma illuusio alati aurinkoisesta Kaliforniasta palmuineen romuttuu yhtä nopeasti, kun täydellisen kaunis aurinkoinen viikko muuttuu muutamassa tunnissa harmaaksi ja sateiseksi maanantaiksi. Hetkinen, mahtoiko se lentokone tehdä jossain vaiheessa U-käännöksen?

Sataa sataa ropisee

Orange Countyn ylle on jämähtänyt paksu pilviverho, joka rakoilee ainoastaan tehdäkseen tilaa vesipisaroille. Uima-altaalla loikoilu on siis ainakin toistaiseksi vaihdettu suosiolla käsilaukkujen hipelöintiin outleteissa ja mikäpä siinä, onhan edullinen shoppailu auringon lisäksi se toinen erinomainen syy matkustaa tälle pallonpuoliskolle. Nautitaan nyt sitten siitä, tiedä vaikka seuraavaksi keksisivät aloittaa yleislakon.

Kalifornia esitteli tänään myös toisenlaisia luonnonvoimia. Raahatessamme puolta kaupallista vaatteita kohti sovituskoppia, alkoi vaimea jylinä, joka yltyi nopeasti koko tavarataloa heiluttavaksi vavinaksi. Kotoamme reilun kymmenen kilometrin päässä oleva mannerlaattasaumahan se siellä muistutti olemassaolostaan 3.9 richterin voimakkuudella. Ystävälleni maanjäristys oli ensimmäinen, itselleni kolmas ja voimakkain. Maanjäristykset saavat minut aina hieman levottomaksi, eikä vähiten nyt, kun tiedän kyseisen sauman eteläkärjen päälle rakennetusta ydinvoimalasta vain 30 kilometrin päässä kotoamme.

Kovasti vieraamme kyllä vakuuttelevat, ettei heitä juurikaan häiritse vesisade eikä edes maanjäristykset. Illan viiletessä mieltäni lämmittääkin tieto siitä, että kanssamme vietetty aika on tärkeämpää, kuin takuuvarma aurinkoloma Kanariansaarilla. Niinpä niin. Siksihän mekin valitsemme usein kaikista maailmankolkista matkakohteeksemme Suomen. Ei se kohde, vaan ne ihmiset.

Matkalla Vegasiin poikkesimme Big Beariin lunta katsomaan.

Paikan nimi voi kuulostaa etäisesti tutulta, sillä kyseinen vuoristokylä on vilahtanut Kauniissa ja Rohkeissa tämän tästä. Kyllähän kaikki muistavat Forrestereiden vuoristomajan Big Bearissa?

Suomalainen osasi jälleen pukeutua sääolosuhteiden mukaisesti.

Auringon laskiessa oli vuoristossa melko kylmä! Äkkiä Vegasiin!

Autiomaan keskellä, Las Vegasissa, oli aurinkoista ja lämmintä

Kisatunnelmia. Tämän vehkeen ratissa on muuten naiskuski

Kisakatsomo tarjosi aurinkoa täydeltä taivaalta eikä viidenkympin

suojakerroin tuntunut yhtään liioittelulta

Varikkoruusut

Vegasin yöelämään siirtyessä ei koskaan voi olla liikaa bling blingiä

Nyt se on todistettu. Olen liian vanha perinteisiin yökerhoihin, vaikka kahdenkympin sisäänpääsymaksu olisi sisältänytkin ilmaiset juomat aamuneljään saakka. Kahden juoman jälkeen olin kypsä siirtymään johonkin, jossa saattoi kuulla omat ajatuksensa

Olen surkea Vegasin matkaaja, sillä uhkapelit eivät voisi minua juuri vähempää kiinnostaa. Tässä hedelmäpelissä oli kuitenkin niin suloisia apinoita, että oli pakko vähän kokeilla

Ja kokeilu palkittiin huimalla, lähes kymmenen taalan voitolla!

Window shoppailun tähtihetkiä

Ja lopuksi vielä superhieno täytekakku hotellin näyteikkunassa.