Ja niin tuli ja meni viikonloppu Laughlinissa. Nyt, kolme päivää, kolme osavaltiota ja 1600 kilometriä myöhemmin, olen turvallisesti takaisin kotona, poissa polttavan autiomaa-auringon alta. Kuten aina, myös tällä kertaa oli kameran liipaisin herkässä koko reissun ajan. Laadultaan suuresti vaihtelevaa todistusaineistoa matkan varrelta on siis paljon!

Raotettuani tänään varovasti kameran muistikorttia, löysin hienojen maisemien lisäksi varsin mittavan valikoiman kuvia, joissa poseeraan erinäisten kohteiden kanssa ja taidetaanpa siellä vähän pussaillakin. Siispä vapun kunniaksi, aloitetaan kuluneen viikonlopun kuvakoostesarja parhaimmilla (tai pahimmilla)poseerauksilla, olkaa hyvät! 

Poliisi-kuvakokoelmani laajeni jälleen. Arkistosta kun löytyi jo ennestään kuva minusta poliisiauton kyydissä. Yritin myös saada huonolla menestyksellä itsestäni kuvaa ratsupoliisin kulkupelin selässä.

Poliisien kanssa poseeratessa takana seisoskellut hinausautonkuljettaja ilmoitti tyytymättömyytensä siihen, ettei kukaan halua kuvaan hänen kanssaan.

No minä halusin, tietysti.

Tämän veijarin kanssa vaihdettiin myös pikku pusut. En tiedä käärmeen merkistä ja mallista, joku viisaampi voi varmaan kertoa sen minulle?

Me sitten onnistuimme lahjakkaasti myöhästymään kaikista miss bikini/märkäpaita/alusvaate/tissi -kisoista, mutta onneksi naiskauneutta oli tarjolla kisalavojen ulkopuolellakin.

Jostain syystä pieni Arizonassa sijaitseva kyläpahanen nimeltä Oatman vilisi vapaana kuljeskelevia aaseja. Minä pääsin kuvaan kahden kanssa.

Ja päiväajelu taittui japanilaisella moottoripyörällä.

Aina ei jaksa riisua kypärää ja ihan hyvä niin.

Tässä patsastellaan route 66 -kyltin kanssa.

Tämä menee vähän samaan sarjaan kansantanssien kanssa – kerran voi kokeilla. Eli vastoin kaikkia järjenääniä, löysin itseni ajamasta Gold Wingillä. Hei kamoon, moottoripyörä, jossa on pakki…! Hupia kesti muutaman sadan metrin verran.

Ja loppuhuipennuksena vielä toinen pussailu-kuva.

Tällä kertaa kohteena vähemmän niljakas olento.