Kiitos valitsemani asuinpaikan ja edullisen hintatason, aina toisinaan tullessani Suomeen, äitini pyytää minua tuomaan mukanani jonkin kivannäköisen käsilaukun. Ja jos rehellisiä ollaan, niin ei pelkästään äitini, vaan aika moni muukin tuttavani on saanut Amerikan tuliaisina uuden laukun. Voisinkin siis väittää olevani tätä nykyä melkoisen rutinoitunut käsilaukku-shoppailija.

Laukun ostaminen jollekin toiselle ei kuitenkaan ole mikään yksinkertainen kauppaan sisään ja kiireesti ulos laukku mukana -tyyppinen suoritus. Ei todellakaan. Eli olkaapa kuulolla taas siellä kotisorvien äärellä!Jos olet ajatellut ostaa jollekulle lahjaksi laukun, niin näillä ohjeilla onnistumisprosenttisi kohoaa huomattavasti.

Tänä jouluna äitini saa Amerikan tuliaisina tämän kauniin

Ralph Laurenin kermanvärisen ja pehmeän nahkalaukun.

1. On tyhmää maksaa liikaa!

Tiedetään, Suomessa outlet-shoppailu ei ole yhtä helppoa kuin Yhdysvalloissa. Joitakin outlet-liikkeitä Suomestakin kuitenkin löytyy eikä internet-shoppailuakaan sovi unohtaa. Monen tonnin merkkilaukkuja ei alennusmyynneistä yleensä löydy, mutta keskihintaisia ja superhalpoja sitten niidenkin edestä. Omia laukkukauppa-suosikkejani rapakon tällä puolen ovat T. J. Maxx, Marshalls, Burlington Coat Factory sekä Ross. Näiden kauppojen valikoimista löytyy laukkuja kympistä ylöspäin aina lähemmäs tuhannen dollarin laukkuihin saakka. Laukkuvalikoima per liike on yleensä joitakin satoja. Joskus yhtä laukkua on useampi kappale, toisinaan vain yksi. Epäröinnille ei siis paljon ole varaa.

2. Millaiseen käyttöön laukku tulee?

On hyvä tuntea laukun tuleva omistaja edes jollain tasolla. Loppujen lopuksi laukku on kovin henkilökohtainen kapistus, jonka käyttötapa vaihtelee käyttäjän mukaan. Mieti siis mitä käyttäjä laukussaan haluaa kantaa. Toiset haluavat sulloa laukkuunsa kannettavan tietokoneen tai vähintäänkin tabletin. Toisille riittää, että laukkuun mahtuu lompakko ja kännykkä. Toiset vaativat meikeilleen, lääkkeilleen tai muulle pikkusilpulle kymmenittäin erillisiä taskuja ja joku haluaa kanniskella laukussaan pikkukoiraa. Jos et tiedä, kysy!

3. No entäs sitten väri?

Tarkastele laukun saajan vaatetusta. Ovatko vaatteet yleensä lämpimänsävyisiä vai kenties kylmiä? Onko hän ehkä ostanut juuri uudet, hauskanväriset kengät? Mikä on hänen lempivärinsä? Turvallinen vaihtoehto on musta tai valkoinen, mutta näitä turvallisia vaihtoehtoja hänellä todennäköisesti jo on. On hauskaa saada juuri sen värinen laukku, jota ei itse olisi raaskinut ostaa, koska ei sitä kuitenkaan voisi käyttää kuin niiden yksien kenkien kanssa! Kiinnitä myös huomiota laukun sisustan väritykseen! Mustasta aukosta on hirvittävän hankala hämärässä löytää yhtään mitään.

4. Pitäisikö sen sitten olla nahkaa?

Ei. Tai sitten kyllä. Keinonahkaisessa laukussa piilee vaara, jota en itse olisi tullut edes ajatelleeksi, ellei ystäväni olisi minua asiasta valistanut. Huonolaatuinen keinonahka haisee. Siis ihan kirjaimellisesti. Kaupassa sen hajua ei välttämättä huomaa, mutta hajuherkälle ihmiselle muovipussista tai matkalaukusta ulos vetäistyn keinonahkalaukun haju voi olla kovinkin vastenmielinen. Eli kaiken hypistelyn lisäksi muista myös haistella laukkua! Kangas- tai aito nahkalaukku on toki turvallinen, mutta yleensä myös se hintavampi vaihtoehto.

5. Selvä. Mutta minkä näköinen sen laukun sitten pitäisi olla?

Tämä onkin se haasteellisin osuus. Toiset pitävät pussukka-mallisista laukuista, kun taas toiset pitävät kulmikkaista muodoista. Eli, tarkastele millaisia laukkuja henkilöllä on entuudestaan tai kysy asiasta. Väärän mallinen laukku jää helposti käyttämättä. Huomioi oikea tyyli! Onko laukun saajan tyyli nuorekas, klassinen, rock vai jotain ihan muuta? Laukun ei tarvitse olla vain laukku. Laukku voi myös olla persoonallisuuden jatke.Muista käytettävyys! Voi ehkä tulla yllätyksenä, ainakin miehille, että myös tämä on laukussa tärkeää. Eli mieti, kuinka henkilö yleensä laukkuaan kantaa. Itse pidän tärkeänä, että laukussa on olkahihna, sillä en jaksa kanniskella laukkua kädessäni tai olkapäälläni koko ajan. Oma laukkuni on myös saatava auki yhdellä kädellä, ilman ylimääräistä rimpuilua. Pienet, ulkopuoliset taskut ovat plussaa, jotta niihin voi helposti sujauttaa avaimet.

6. Entä jos laukun saaja on laukku-snobi?

Älä osta mitään mitä hän ei ole pyytänyt. Itse asiassa epäonnistumisen välttämiseksi kannattaa jättää laukku kokonaan ostamatta ja tyytyä hankkimaan lahjaksi/tuliaisiksi jotain ihan muuta. Mikäli sinulla ei kuitenkaan ole pikkurahan puutetta, lämmittää kymppitonnin laukku mieltä aina, vaikka se olisikin hieman väärän värinen.

Tiedättehän ne tunteet, kun ”ei ole mitään päälle pantavaa” sekä ”ei mulla oo mitään sopivia vaatteita”. Minulla on se tunne juuri nyt. Ja parasta aikaa tuon tunteen kaveriksi hiippailee se vieläkin tutumpi tunne – paniikki. Vaikka kaapeissa alkaakin tähän ikään olla aika paljon vaatteita tilaisuuteen kuin tilaisuuteen, niin nyt tuntuu ettei yhdessäkään henkarissa roiku juuri sitä oikeanlaista vaatekappaletta.

APUA JA KÄÄK!

Viikon päästä on ohjelmassa Suomen pääkonsulaatin itsenäisyyspäivän vastaanotto-kemut Los Angelesissa. Kutsun alareunassa on salaperäinen pukukoodi business attire, jonka merkityksen Google minulle ystävällisesti kertoi. Tarvittaisiin siis Kate Middleton -tyylinen tappavan tylsä mekko. Mutta kun minä en pidä itsestäni tylsien vaatteiden sisällä! Haluaisinkin soveltaa tuota pukukoodia omanlaiseeni tyylisuuntaan.

Aikaa on siis viikko. Tässä vaiheessa nettikaupat ovat poissuljettu vaihtoehto, sillä toimitus sovituksineen ja mahdollisine palautuksineen veisi liian paljon aikaa. Kauppoja täällä onneksi riittää. Aion kuitenkin aloittaa kierrokseni outlet-myymälöistä ja vasta totaalisen epätoivon hetkellä astella sisään niihin oikeisiin kauppoihin. Aloitin operaation surffaamalla netissä ja etsimässä jotain, mikä voisi olla sinne päin.

Tämä olisi ehdottomasti tylsin mekko, jonka suostuisin päälleni laittamaan.

Anteeksi Kate-fanit.

Tämä Michael Korsin mekko näyttää jo paremmalta, mutta onko se

kuitenkin liikaa tuolle pukukoodille?

Sitten Adrianna Papellin mekko. Ihan nätti, vaikka ehkä turhan asiallinen.

Tästä Suzi Chinista en löydä oikeastaan mitään vikaa.

Tähän sopivat kengätkin saattaisi löytyä valmiina kaapista.

Tässä minä tuntisin oloni mukavaksi. Mutta en tiedä salliiko pukukoodi kokopitkää mekkoa. Jos sallisi, niin tämä BCBG:n mekko voisi olla Se Oikea.

Värikin on suomalaisille tuttu.

Ja tämä Teri Jon on aika ihana! Erilainen, vaikka onkin

tummanharmaa. Tämä voisi olla minua.

No niin lukijat, kertokaahan viisaampana mitä tuon pukukoodin mukaan voin päälleni laittaa? Olisiko se jotain ylläolevien kaltaista vai onko minun todella pakko sulloa persoonallisuuteni johonkin yltiötylsään konservatiivi-mekkoon?

Tuulta, sadetta, pilvisiä päiviä, usvaisia aamuja ja pimeitä iltoja. Viileys laskeutui etelä-Kaliforniaan – ja se on mahtavaa!

Farkut, neuleet, hatut, huivit, hupparit ja saapikkaat – voi kuinka olenkaan teitä kaivannut!

Hyvä on. Myönnetään, että sadetta on ehkä vain muutamana päivänä viikossa, pilvisyys lähinnä puolipilvistä ja usvakin haihtuu siinä vaiheessa, kun aurinko lämmittää päivän lähemmäs kahtakymmentä astetta. Mutta hei – täkäläisellä mittapuulla se riittää syyksi kaivaa talvikamppeet esille!

Tähän aikaan vuodesta kadulla kulkiessaan näkeekin pukeutumista laidasta laitaan. Vastaani tulevat Uggit jalassa tallustava nainen untuvatakkiin kääriytyneenä sekä kylmäverisempi ystävänsä, sandaalit jalassa ja t-paita päällä. Oman pukeutumislinjani olen löytänyt jostain siitä välimaastosta. Toppatakkiin pukeutuminen tuntuu liioittelulta nurmikon yhä vihertäessä, mutta syystuulien puhaltaessa on ihanaa hylätä farkkushortsit ja topit muutamaksi kuukaudeksi kaapin perukoille. Täkäläinen talvi vastaakin vaatetukseltaan lähinnä suomalaista syksyä.

Oma suosikkini tänä syksynä on paksu neulemekko. Ei kylmä, ei kuuma, vaan juuri sopiva!

 

On suorastaan syntistä, että kaupat pursuavat toinen toistaan ihanampia talvitakkeja ja -kenkiä paikassa, jossa lumisade on vain kaukainen sääilmiö ylhäällä vuorenhuipuilla. Lumihuippujen ihastelu kun ei vaadi erityisen lämmintä vaatetusta täältä alhaalta käsin. Jokaisella vaatekauppakierroksella joudunkin kieltämään itseäni ostamasta sitä maailman ihaninta talvitakkia tai niitä söpöjä tekoturkiksella vuorattuja saappaita, kun ei niille kuitenkaan olisi käyttöä.

Vaikka toisaalta, olenhan tulossa jouluksi Suomeen. Montako erilaista talvitakkia ja kenkäparia tarvitsee 11 vuorokauden lomamatkalle?