Traumaattista joulua

Pitemmittä puheitta ja tippaakaan kaunistelematta, surkeimmat saamani joululahjat top 3, olkaa hyvät! (Varoitus: sisältää voimasanoja)

Surkeimpia saamiani joululahjoja listatessani huomasin, että itse asiassa jokaisen top kolmoseen yltävän lahjan olen saanut exältäni. Joten, jos tunnistat itsesi, niin yksi pikku juttu vielä – vaikka paljon ehdin sinulle sanoa, niin taisin kuitenkin unohtaa mainita, että myös hankkimasi joululahjat olivat ihan perseestä.

Surkein lahja nro 1:

Tavoitebikinit

Sinä jouluna, kun kielsit minua ostamasta joulukuusta ja lopulta koristelin fiikuksen, sinä toit minulle Vietnamista joululahjaksi bikinit. Ne bikinit olivat niin pienet, ettei reiteni mahtunut niiden lahkeensuusta sisään. Sinä selittelit, että matkalla ollessasi olit jo unohtanut, kuinka suurikokoinen tyttöystävä sinua Suomessa odottaa, paikalliset naiset kun olivat niin pieniä, siroja ja somia. Saatanan idiootti, minä olin melkein saman mittainen kuin sinä ja painoin yli kuusikymmentä kiloa. Ei sellaista unohdeta. Ei varsinkaan, kun kyseisestä syystä et tahtonut minun käyttävän korkokenkiä. Sinä sanoit, että nämä olisivat tavoitebikinit ja voisin laihduttaa hieman.

Surkein lahja nro 2:

Moottoripyörä, jota ei ollut olemassakaan

En tiedä miksi bikineiden jälkeen annoin sinulle vielä mahdollisuuden, mutta seuraavaksi antamastasi paketista paljastui avainnippu. Kerroit ylpeänä, että olit ostanut minulle moottoripyörän ja ajaisin ensi kesänä moottoripyöräkortin. Mietin hiljaa mielessäni, että kukahan tämän lystin maksaa, sillä sinä et ollut meistä se, joka kävi töissä. Kuin ajatukseni lukien, sinä sanoit, ettei minun tarvitsisi huolehtia rahasta, sinä olet jo järjestänyt kaiken. Ai, no sitten. Onpa hieno lahja, kiitos! Pari viikkoa myöhemmin kävi ilmi, ettei pyörä ihan vielä ollut ajokunnossa. Eihän se haitannut, ajokauden alkuun oli vielä runsaasti aikaa ja korttikin pitäisi ensin käydä ajamassa. Kyllä pyörän ehtisi siihen mennessä laittaa ajokuntoon. Tammikuussa veit minut katsomaan moottoripyörääni ja heiluttelit edessäni irrallaan olevia moponsarvia. Ahaa, ai se on vielä osina… no tässä voikin mennä hetki. Tilannetta hämmästellessäni kävi lopulta ilmi, että sarvet olivatkin avaimien lisäksi ainoa osa, jonka sinä olit pyörääni ostanut. Voi vittujenkevät!

Surkein lahja nro 3:

Romanttinen joululoma Fuengirolassa

Sinä keksit järjestää minut jouluksi Espanjaan. Oikeassa seurassa se olisi voinut olla hyväkin idea. Sinun kanssasi yhtä helvettiä. Sinä käskit pakata mukaan kesäisiä vaatteita, mutta Fuengirolassa oli taatusti kylmin joulu ikinä. Ensimmäisenä päivänä veit minut ajelulle vuoristoon ja mutkaisilla teillä aloin kärsiä pahasta matkapahoinvoinnista etkä sinä siinä vieressäni ainakaan helpottanut kuvotustani. Seuraavana päivänä veit minut Malagaan shoppailemaan eikä minulla ollut varaa ostaa mitään. Vitutti. Sinä hehkutit miten hienoa on viettää erilaista joulua ilman perinteisiä jouluruokia, kun taas minä pureskelin kinkkupizzaani itkua pidätellen. Koti-ikävääni ei ainakaan helpottanut se, että televisiosta näkyi Joulupukin kuumalinja ja suomalaiset lauloivat parvekkeemme alla suomalaisia joululauluja. Lopulta tulin kirjaimellisesti sairaaksi ikävästä. Värjöttelin viimeiset päivät sohvalla viltin alla 40 asteen kuumeessa ja lensin takaisin Suomeen puolitajuttomana penkissä retkottaen. Helsinki-Vantaalle laskeutuessamme tärykalvoni olivat flunssan takia puhjeta ja menetin kuuloni lähes täysin kolmeksi päiväksi. Sen matkan jälkeen minä todella vihasin sinua.

Tarinan opetus: jouluna jyvät erottuvat akanoista.

Asiallista kommentointia, kiitos!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s