Minä kerään mukeja, mitä sinä keräät?

Melko suuri osa ihmisistä keräilee tai on ainakin joskus kerännyt jotakin. Jos ei aikuisiällä, niin ainakin sitten lapsena. Vai voitko väittää, ettet koskaan olisi kerännyt kiiltokuvia, keräilykortteja tai tarroja?

Asiaa tiedusteltuani on lähipiiristäni löytynyt jos jonkinlaista keräilijää. On Star Wars -figuurien, erilaisten pöllötavaroidentietokonepelien, aseiden, Mariskoolien, seinäkellojen ja partakoneiden keräilijöitä. Niin, kerätähän voi melkein mitä vain, kaikkea kahvinkeittimistä aina vanhoihin traktoreihin. Ja onhan sitä itsekin tullut keräiltyä vuosien varrella jos jonkinlaista tilpehööriä.

Suomessa käydessä kävin ihailemassa sukulaismiehen seinäkellokokoelmaa. Kuvassa murto-osa kaikista kelloista. Voi sitä tikityksen määrää!

Jo varhaisina lapsuusvuosina mummoni johdatti minut keräilyn pariin kiiltokuvien ja postimerkkien muodossa.Vaikkei postimerkit lopulta jaksaneet minua kovin montaa vuotta kiinnostaakaan, oli liekki kaikenlaiseen keräilyyn syttynyt. Postimerkeistä siirryin ikätovereitteni tavoin kirjepapereiden, tarrojen ja ALF-keräilykorttienkeräilijäksi. Näiden lisäksi keräilin erilaisia servettejä, lukujärjestyksiä, pieniä kiviä, pikkuautoja ja Kinder-yllätyksiä. Sitten teini-ikäisenä tulivat muumimukit ja veivät mennessään. Nyt 16 vuotta myöhemmin minä keräilen muumeja edelleen. Kokoelmani ei kuitenkaan ole täydellinen ja hyvä niin. On eri asia keräillä ja saada iloa tekemistään löydöistä, kuin vain omistaa kokoelma, jota ei voi enää täydentää.

Mitäs te lukijat keräilette tai olette joskus keränneet? 

 

ps. Ne lapsena kerätyt kirjepaperit ovat edelleen tallessa, vaikkei kokoelma olekkaan kasvanut sitten lapsuusvuosien. Minä kun aina ajattelin, että jonain päivänä vielä antaisin ne jälkikasvulleni. Koska jälkikasvua ei perheeseemme nyt sitten kuitenkaan ole odotettavissa, tarjosin pitkällisen harkinnan jälkeen, luopumisen tuskasta huolimatta, kokoelmaani eräälle pikkutytölle. Tämä katseli papereita aikansa niihin koskematta ja kysyi: ”mitä mä tämmösillä teen, eihän tällaisia kukaan enää käytä”. Sillä hetkellä pikkutyttö sisälläni pillahti itkuun. Kirottu, sieluton sähköposti.

Asiallista kommentointia, kiitos!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s