Jenkki käy salilla

Olen nyt reilut kolme vuotta tarkkaillut amerikkalaisten kanssatreenaajien toimia kahdella eri salilla ja tehnyt tämän lisäksi erinäisen määrän muita havaintoja siitä, mitä paikallisilla saleilla todella tapahtuu.

Varoitan, että osa seuraavista havainnoista saattaa olla ikävästi leimaavia, vaikka olisivatkin todellisuudessa täysin kansakunnasta riippumattomia. Sillä onhan mahdollista, että muuallakin maailmassa hörpitään juoksumatolla juostessa veden sijasta Starbucksin miljoonan kalorin Caramel Macchiatoa.

Jenkki tietää kuinka kuntoillaan

• Televisiosta tulee salin puolella aina joko baseballia tai pöhköpalloa (amerikkalaista jalkapalloa). Siinä jää usealla kaverilla treenaaminen toissijaiseksi, kun katsellaan silmä tiukkana miten isot miehet juoksee soikean pallon perässä sukkahousut jalassa. Missä on Kauniit ja Rohkeat, kysynpähän vaan?

• Jätänpä kaikki kiekot tankojen päähän ja käsipainot pitkin poikin. Jenkit ne ovat kovia treenaamaan. Vetävät itsensä niin piippuun, ettei voimat enää riitä painojen nostamiseen takaisin telineisiin.

Ihmettelin pitkään miesten keskuudessa vallitsevaa tyylisuuntausta, jossa jalat ovat sirot tikut ja yläkerta pienen jääkaappipakastimen kokoinen. Syy tähän valkeni vasta vähän aikaa sitten. Koska baariin puetaan farkut, eivät naiset näe jalkoja kuitenkaan. Kannattaa siis satsata kaikki paukut yläkroppaan ja pukea päälle kireä t-paita. Tietty!

Tuonpas teini-ikäisen poikani salille ja laitan sille painonsa verran rautaa tangon päihin. Pari kertaa on joutunut jälkikasvuaan piiskaavalle isukille vihjaamaan, ettei liian suurilla painoilla treenaaminen tee teini-ikäiselle välttämättä kovin hyvää.

• Tämä puhelin-addiktoitunut kansakunta ei todellakaan jätä puhelinta kotiin tai treenikassiin treenin ajaksi. Kovasti ovat tärkeitä ihmisiä nämä paikalliset, kun puhelimen soidessa täytyy sarja jättää kesken ja reisipenkissä ährätessä voi aina lähettää pari tekstiviestiä ja päivittää Facebook-statuksen. Juoksumatolla kävelevistä ehkä joka kolmas puhuu jossain vaiheessa puhelimeen.

• Ai meillä on puhelinkonferenssi! No voihan se hoitaa samalla, kun käyn salilla. Handsfree vaan kiinni ja hyvin voi hoitaa yhden palaverin siinä vatsalihaksia tehdessä. Mahtaa kuulostaa vastapuolten korvaan mielenkiintoiselta se ähinän ja puhinan säestämä selvitys uusimmasta teknologista.

• Nykyteknologia mahdollistaa sen, että reisien lähentäjä-/loitontajalaitteessa treenatessa voi räplätä yhtä aikaa sekä iPadia, iPhonea että iPodiakin. Parhaimmillaan olen nähnyt näitä i-alkuisia laitteita yhden tytön sylissä yhtä aikaa neljä. Ja treenasikin samalla! Melkoinen saavutus.

• Nyt mä nostan mun paitaa ja otan mun seksikkäimmän Luke Perry -ilmeen. Ah, tavallaan itsensä peilailu kuuluu salilla treenatessa asiaan, jossain määrin. Paikalliset nuoret miehet tarkistavat vatsalihastensa tilanteen kuitenkin jokaisen sarjan välissä. Tytöt eivät ikinä. Miksiköhän?

• Tyyli ennen kaikkea. Sanokaa nyt,  etteivät suomalaiset miehet käytä niitä puoleen reiteen asti pitkiä treenipaitoja, joiden hihansuut paljastavat koko kyljen? Yleensä tähän paitaan on vielä yhdistettynä shortsit, tennarit ja valkoiset säärisukat.

• Kaliforniassa paistaa aina aurinko. Jopa salilla ilta-aikaan, mikäli on uskomista niitä kavereita, jotka tulevat salille coolisti aurinkolasit päässään.

• Tässä maassa on ilmeisen huono valikoima urheilu-rintaliivejä. Noin 90 % salilla käyvistä naisista ei joko pue rintaliivejä ollenkaan tai pukee sportti-rintaliivien sijasta tavalliset liivit. Siihen olen jo tottunut, että täällä joka toisella naisella on pienen maitoauton kokoiset rinnat, mutta en koskaan totu siihen näkyyn joka syntyy, kun hypitään haara-perushyppyjä samaiset maitoautot ylös alas heiluen.

• Kaikki naiset eivät ole muutenkaan niin tarkkoja treenivarusteistaan. Treenivaatteeksi käyvät yhtä hyvin legginssit (takapuoli peittämättömänä tietenkin) kuin pyjamatkin. Joskus olen nähnyt naisen juoksumatolla Uggit jalassa. Onko niistä tullut jo lenkkari-mallikin?

• Pure Jenkki! Itsehän olen sen verran yksinkertainen ihminen, että purkkaa syödessä kaikki muut toiminnot häiriintyvät. Jenkki sen sijaan jauhaa purkkaa niin penkatessa, juoksumatolla kuin vatsarutistuksia tehdessäänkin.

• Syömisestä puheenollen, pitäähän sitä treenin aikana vähän tankata. Olen päässyt kerran todistamaan tapahtumaa, jossa mies söi burritoa kuntopyörällä ajaessa. Yääk.

• Ulkonäköön tulee panostaa, salillakin. Erityisesti latinotaustaiset tytöt panostavat treenimeikkeihinsä. Siinä ei paljon parane hikoilla, kun kasvoilla on hikeen liukeneva sotamaalaus. Myös hiuksiin panostetaan. Yleensä pitkissä hiuksissa on heti aamutuimaan kaunis kiharrus, joka sitten leijailee kauniisti puolelta toiselle crossarilla polkiessa. Vähänkö tunnen itseni hikoilevaksi Suomi-siaksi.

 

Kovasti tieteellinen tutkimus on suoritettu halpis-saleilla, joiden kuukausimaksu on alle 10 taalaa. Hienommilla ja hintavammilla ökysaleilla voi tilanne olla edellä mainittua parempi. Tai sitten vieläkin pahempi.

Asiallista kommentointia, kiitos!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s