Trendi haastoi meidät bloggaajat kertomaan ketä ihailemme ja miksi. Aihe ei kohdallani kahta ajatusta enempää vaatinut, sillä onnekas kun olen, löytyvät ne pari suuresti ihailemaani ihmistä omasta ystäväpiiristäni.

Nämä kaksi kaunista ja asialleen omistautunutta nuorta naista huokuvat intoa, positiivista asennetta, rohkeutta ja sellaista raudankovaa tahtoa, joka kantaa heidät vielä pitkälle. Siitä melko tiukastakin suorittajavaihteesta huolimatta, ovat he sydämellisiä ja ihania ihmisiä, joiden läsnäolosta voisi ammentaa inspiraatiota loputtomasti.

Jasmin edustaa minulle ennen kaikkea sinnikkyyttä, vastoinkäymisistä selviämistä, tahdonvoimaa ja sellaista rohkeutta, joka kiikkuu järjen ja järjettömyyden rajamailla, eli juuri siellä, mihin oma kanttini ei riitä. Kuusi vuotta sitten hän antoi pikkusormen ratamoottoripyöräilylle ja ennen kuin ensimmäinen kierros oli saatu päätökseen, vei laji mukanaan vauhtia rakastavan naisen. Sitten eräänä elokuisena päivänä, sinä ensimmäisenä kesänä, hän epäonnekseen kaatui ja jäi takana ajavan kuskin yliajamaksi. Seurasi pitkä ja vaativa leikkaus, sietämättömät kivut, kahdeksan viikkoa liikkumattomana sängyssä, kaksi viikkoa pyörätuolissa, kolme viikkoa kepeillä ja kävelemäänkin piti opetella uudelleen.

Kun kuka tahansa muu olisi jättänyt homman sikseen, nousi Jasmin takaisin moottoripyörän selkään jo seuraavana keväänä. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 2011, Jasmin nousi SM-sarjan Superstock 600 -luokkaan, vaikka takana oli jo toinen, kaksi selkänikamaa murtanut onnettomuus. Pelolle ei kuitenkaan ollut tilaa Jasminin kypärässä ja hän luotti edelleen taitoihinsa, vastoinkäymisistä huolimatta. Vuonna 2012 Jasmin ajoi kovempaa ja paremmin kuin koskaan ennen, kunnes taas sattui ja tapahtui, tuloksena murtunut nilkka ja keskeytynyt kausi. Vaikka kroppaa koristavat arvet, hengenlähtö on ollut enemmän kuin lähellä, rahaa palanut ja uskottavuuden eteen on miesten keskuudessa joutunut tekemään töitä, on rakkaus lajiin niin kova, ettei hän edes osaisi kuvitella tekevänsä mitään muuta. Se, jos jokin, on intohimoa.

Tulevalla kaudella Jasmin ajaa osana Kallio Racing -tiimiä SM-sarjaa Superstock 600 -luokassa ja tottavie, tuo nainen näyttää vielä maailmalle närhenmunat.

(Seuraa Jasminia Facebookissa)

Pia taas edustaa silmissäni paitsi lahjakkuutta omalla alallaan, myös äärimmäistä määrätietoisuutta, ahkeruutta, kykyä ohittaa negatiiviset puheet ja nähdä aina asioiden valoisa puoli. Reilut pari vuotta sitten Pia jätti Suomen ja julkisuuden taakan taakseen ja ryhtyi rakentamaan tulevaisuutta Los Angelesissa. Vaikka muutto itsessään oli helppo ja tuntui oikealta ratkaisulta, ei uran rakentaminen USA:ssa ollut niin yksinkertaista lakipykälien ja kovan kilpailun vuoksi. Elämä oli hektistä ja pärjätäkseen kilpailussa, piti alusta pitäen yrittää kaikkensa ja enemmänkin. Näyttelemisestä jo pitkään haaveillut Pia teki ahkerasti promootiotöitä ja kuvauksia samalla, kun suoritti erilaisia näytelmäkursseja unelmansa toteuttamiseksi. Agenttien viesti oli kuitenkin selvä – pelkät näyttelijäntaidot eivät riittäisi. Suomiaksentista olisi päästävä eroon jos mielisi näyttelijäksi tällä mantereella.

Suomalainen lehdistö ehti jo ennustaa Pian Amerikan valloituksen nopeasti päättyväksi ja toivotti hänet tervetulleeksi takaisin kotiin. Pia ei kuitenkaan ollut valmis nousemaan maitojunaan ja tarttui innolla kielelliseen haasteeseen. Päättäväisellä harjoittelulla ja ammattilaisten avustuksella alkoi aksentti nopeasti kadota taka-alalle samalla, kun ura näyttelijänä alkoi vihdoin kovan työn jälkeen avautua. Vain vajaa kaksi vuotta Los Angelesiin muuton jälkeen, sai Pia ensimmäisen oikean näyttelijänpestinsä, kun muutaman jakson mittainen hengenpelastajan rooli uudessa SAF3-sarjassa venyi lopulta lähes koko kauden mittaiseksi. Tämä jos jokin kertoo siitä, että tästä naisesta kuullaan vielä muualtakin kuin Seiskan sivuilta.

(Seuraa Piaa Facebookissa ja Twitterissä)

***

Nämä naiset, Jasmin ja Pia, ovat esimerkki siitä, että kun uskoo itseensä ja kykyihinsä ja tekee sitä mille sydän sykkii, on kaikki mahdollista.

Tytöt, te ootte mun idoleita!

Kuvat: Mikko Lundhal, Paige Craig