Muutama viikko sitten Piilaaksoon tehdyllä reissulla tapahtui hämmentäviä asioita. Vietimme pari ensimmäistä päivää Los Gatosin pikkukaupungissa, yhdellä Piilaakson arvokkaimmista alueista. Miehen hoidellessa bisneksiään ympäri laaksoa, jäin itse hotellille tekemään omia töitäni. Kun sitten koitti lounasaika, kiskaisin tukan epäamerikkalaisesti nutturalle, vetäisin nopeasti jotain ihmisten ilmoille sopivaa päälleni ja suuntasin jalkaisin vajaan vartin kävelymatkan päässä olevaan kahvilaan. Viitisen minuuttia myöhemmin muistin, millaista Bay Arealla yksinäisenä naisena kävely taas olikaan; autojen tööttäilyä, huutelua ja vislauksia. Olin ottanut kameran mukaan, jotta voisin blogia varten kuvata tuota kaunista keskustaa, mutta yht’äkkiä ei tehnytkään mieli pyöriä kaduilla yhtään pidempään kuin oli aivan pakko.
Kahvilasta takaisin hotellille kävellessä tapahtuikin sitten jotain, mikä jätti jonkin sortin loven johonkin sieluni sopukoihin. Liikennevalojen vaihtumista odotellessani näin vastapuolella parkkipaikalta tielle pyrkivän auton, jonka kuski viittilöi minulle vimmatusti. Liikennemelun vuoksi en kuullut mitä hän yritti minulle huutaa, joten hän jäi odottelemaan risteykseen, jotta pääsisin tien yli hänen puolelleen. Niin vaihtuivat valot, ylitin tien ja jäin jumiin seuraaviin liikennevaloihin. Nyt mies pääsi ajamaan rinnalleni ja aloitti auton ikkunasta haastelun valojen vaihtumista odotellessa. Keskustelu alkoi perinteisestä ulkonäön kehumisesta, siirtyi kyydin tarjoamiseen ja lopulta varsin suorasanaiseen ehdotukseen seksistä maksua vastaan. Tarjouksesta kieltäydyttyäni tyyppi seuraili minua vielä tovin autollaan melkein hotellille saakka.
Yllätyksenä ei tule se, että näistä huutelijoista jokainen oli latino. Tapahtumat selittyvätkin siis osittain kulttuurieroilla ja latinoiden tapa osoittaa huomiota nyt vaan on suomalaisittain melko ahdistavaa. Mutta tässä nyt ei enää ollut kyse pelkistä kulttuurieroista. Vaikka en olekaan erityisen herkkänahkainen ja messutyttöillessäni olen varmasti kuullut kaiken mahdollisen ja mahdottoman, niin tuo arvostetulla alueella, keskellä kirkasta päivää sattunut välikohtaus sai minussa aikaan vahvan turvattomuudentunteen. Itse asiassa yllätyin hieman itsekin, kuinka loukatuksi ja halvennetuksi itseni tunsin.
Kuitenkin se kaikkein hämmentävin asia tapahtui vasta välikohtauksen jälkeen, pääni sisällä. Välittömästi auton kaasutettua tiehensä soimasin itseäni siitä, kun pitikin lähteä kävelemään tänne kadulle ja pistää vielä mekko päälle. Välittömästi tämän ajateltuani säpsähdin itsekin.
Siis mitä helvettiä mä just ajattelin?
Sen sijaan, että olisin kironnut mielessäni alimpaan helvettiin tuon naisia kadulla ahdistelevan idioottiapinan, soimasinkin itseäni siitä, kun laitoin mekon päälle. Okei, kyllä minä myöhemmin kirosin sen idioottiapinankin suohon, mutta vasta kun olin kironnut sinne itsenikin.
Tässä vielä se mekko. Vaikka sillä ei oikeasti pitäisi ollakaan merkitystä, koen siltikin tarvetta todistella, ettei se ollut mitenkään rivo.
Näinkö uutisoinnit vaatetuksen vaikutuksesta lieventävänä asianhaarana seksuaalirikoksiin meihin naisiin oikein vaikuttaa alitajuntaisesti? Ikään kuin jostain ylempää sanottaisiin, että katsohan ensin peiliin, josko kuitenkin vika olisi sinussa, kun joku käy ahdistelemaan kadulla/baarissa/puistossa tai vaikka omassa kodissa.
Tai ehkä se olen minä itse, joka haluaa ajatella, että voisi itse vaikuttaa edes vähän asioiden kulkuun jottei usko ihmiskuntaan menisi aivan tyystin. Että se kai tässä onkin kaikkein hämmentävintä ja surullisinta, että nykymaailmassa olonsa turvalliseksi tunteakseen on pakko kokea, että voi itse vaikuttaa aivan kaikkeen, kun näin ei kuitenkaan voi olla. Ei se ollut minun tai mekkoni syytä.
Onnenpäivä 
Tiiätkö, just tänään mun mies tuli aivan äimänä kysymään et onko oikeesti totta että naiset joutuu ihan keskenkasvuisesta lähtien kärsimään siitä, että ihan random miehet huutelee toinen toistaan kuvottavampia ”kohteliaisuuksia” autoistaan ihan keskellä kirkasta päivää. Mä oon joutunut kokemaan tuota 13-vuotiaasta lähtien. Keskellä kaupunkia, hyvällä alueella, kirkkaassa päivänpaisteessa. Useimmiten huutelijat ovat olleet kulttuurisesti jotain muuta kuin kantasuomalaisia, suomalaiset sitten kunnostautuvat risteilylaivoilla iskuyrityksineen. Kaiken ikäisille naisille huutelu on törkeää, mutta erityisen vastenmielistä on pikkutyttöjen ahdistelu. Ja juu, tunnistan kyllä nyt vanhemmiten tuon syyllistymisen tunteen…
TykkääTykkää
Joo, harva mies tulee varmasti edes ajatelleeksi sitä, kuinka paljon törkeyksiä ja huutelua saa naisena elämänsä aikana kuulla. Ja jotenkin tuo, että melkein lapsillekin jo vihellellään ja huudellaan, on niin vastenmielistä. Yyyyh.
TykkääTykkää
Mä oon kerran kesken työpäivän seisonut Alppilassa Porvoonkadun varrella ja katsellut puhelimesta Weeruskan lounaslistaa. Viereen pysähtyi suomalainen mies autolla ja kysyi, haluanko apua. Kieltäydyin ja pari sekuntia myöhemmin tajusin, miksi se mies moisia kyseli. Lähdin aika äkkiä seisoskelemasta siitä tien vierestä. Ja työskentelen ihan virastoaikaan, normaalissa virastossa. Eli osataan sitä täälläkin.
TykkääTykkää
Justiinsa :O No, Porvoonkatu Alppilassa selittää osaltaan, mutta kuitenkin. Kai siellä muitakin ihmisiä liikkuu kuin ”ammattilaisia”…
TykkääTykkää
Tuli aika hyvään saumaan tämä kirjoitus, sillä juuri eilen koin Helsingissä ihmeellisen tilanteen. Annankadulla iltapäivällä kaksi ulkosuomalaista nuorta poikaa kävelivät vastaan ja yhtäkkiä toinen lähestyi nopeasti, en tiedä yrittikö saada laukkuani vai koskea muuten vain. Sain siirrettyä laukkuani hieman ja hänen kätensä osui lopulta reiteeni. Käännyin ja en osannut sanoa muuta kuin MITÄ HELVETTIÄ! Poika sönkkäsi huonolla suomella jotain mitä en edes ymmärtänyt. Ja heti minulle tuli tunne, että kumpa en olisi kävellyt tätä katua tänään. Mietin myös, että miten näissä tilanteissa tulisi oikeasti toimia? Soittaa poliisille tai poikien vanhemmille? Kiinnostaisiko heitäkään? Koska en todellakaan toivo, että kukaan muu joutuu kokemaan mitään tuollaista. Mistään pahemmasta puhumattakaan.
Naiset saavat kyllä osakseen kaikenlaista, pistää niin vihaksi se, että kadulla ei edes voi kävellä pelkäämättä jonkun loukkaavan omaa koskemattomuutta. Minulla oli päälläni normaalit vaatteet ja vaikka ei olisi ollutkaan, niin mikään ei oikeuta tuollaiseen. Eikä myöskään tuohon mitä sinä koit. Suututtaa niin paljon.
TykkääTykkää
Olisivatko olleet laukun perään sitten kuitenkin? Sekin kyllä pistää vihaksi, että pitää jo Suomessakin pelätä, että kaikki varastetaan taskuista ja olalta jos keskittyminen hetkeksi herpaantuu. Kannattaisi varmaan ilmoittaa poliisille ihan vaan, että tietävät, että alueella on jotain hämärätouhua meneillään.
TykkääTykkää
Olen aina ollut farkuissa kulkeva hevostyttö ( nyt siis farkuissa kulkeva keski-ikäinen hevosnainen :).) Kiltti perhetyttö pieneltä paikkakunnalta. Siitä huolimatta minua on useampaankin kertaan täysin tuntemattomat miehet kähmineet ja kourineet ohi mennessään. Huudelleet ja huoritelleet. Tarjoutuneet ostamaan seksiä tai kommentoineet ulkonäköäni vastenmielisin sanakääntein. Paljastelleet itseään, masturboineet seisoessaan liikennevaloissa vieressäni ja vaikka mitä. Varhaisimmat muistot on ajalta, kun olin 13-vuotias. Olin jo silloin aika kipakka puolustamaan itseäni ja ehkä sen takia en koe traumatisoituneeni noista jutuista, mutta olivat ne sen verran epämiellyttäviä kokemuksia, että ovat jääneet elävästi mieleen ihan jokainen. Ja jokainen noista miehistä on ollut ihan kantasuomalainen, usein humalassa, mutta ei aina.
Se on tosi surullista. Sitä tapahtuu ihan jokaiselle tytölle jo tosi pienestä lähtien ihan riippumatta siitä, miten pukeudut, miten isot tissit tai peppu on, miten meikkaat tai olet meikkaamatta, miten käyttäydyt tai missä liikut. Ja näitä miehiä löytyy ihan joka kulttuurista, joka maasta ja joka ikäluokasta.
Suurin osa miehistä ei koskaan voisi, eikä koskaan toimi näin, mutta kyllä koko mieskulttuurissa on jotain vähän vinkahtanutta, että näitä kähmiviä huutelijoita riittää niin paljon. Puhumattakaan näistä paljon uutisoiduista joukkoraiskauksista, jotka sitten ovat tämän saman käyttäytymismallin kärjistynein muoto.
TykkääTykkää
Tää on niin surullista, että tavallaan se koko miehinen sukupuoli leimaantuu sen takia, että joukossa on niinkin paljon tuollaista käytöstä. Olen muuten laittanut elämäni aikana merkille, että etenkin maaseuduilla on paljon näitä ns. ”harmittomia” setiä, jotka muka hauskasti kommentoivat naapurintyttöjen ulkonäköä ja ”leikillään” ehdottelevat.
TykkääTykkää
Voi Anne-Kulta, otan osaa. Alaka yhtaan syyta itseasi, nosta paa vaan pystyyn ja ymmarra etta olet noitten kaikkien typeryyksien ylapuolella! Makin olen kokenut monta kertaa vastaavanlaista, ihan jo esi-teinina kun asuimme rakennustyomaan lahella ja ainoa keino paasta kouluun oli kavella viheltelevien ja tyhmyyksia laukovien miesten ohitse, olin 13-v. Silloin alkoi telttamaisten vaatteitten pito ja varpaisiin tuojottaminen, pelkasin olla natti tai laitettu mitenkaan ettei vaan huomattaisi.Miehet voi olla tosi sikoja oli ne suomalaisia,latinoja tai perus-jenkkeja.Ei ole kaupungista, maasta tai naisesta kiinni, aina ne loytaa tiensa naisia alentamaan. Minusta naisen pitaisi voida pukeutua kauniisti ja jopa seksikkaasti ilman etta miesten on pakko huutaa jotain tai perati kahmia. Siis kamalaa, mulle ainakin jai ihan traumat siita teinina saadusta huomiosta.Meni pitkalle aikuisuuteen kunnes uskalsin pukeutua natisti ilman etta pelkasin miehia. Hienoa etta kirjoitit tasta, varmasti asia on ikavan tuttu monelle. Se vaatii rohkeutta ja sitahan sulla on, kiitos tasta!!
TykkääTykkää
Aika karmean paljon ihmisillä on kokemuksia tällaisista samankaltaisista tapahtumista 😦 Etenkin nuorena tyttönä sen ahdistelun ei tarvitse olla edes äärimmäisen törkeää, kun se voi jo jättää suuremmatkin jäljet itsetuntoon ja myöhempään käyttäytymiseen. Tosi, tosi surullista.
TykkääTykkää
Tampereella täysissä talvitamineissa rautatieasemalla Ryanairin bussia odotellessani minulta kysyttiin, paljonko maksaa. Kyllä huusin sille äijälle ja lujaa.
TykkääTykkää
Hyvä, että huusit. Mä en tajunnut edes huutaa, olin niin… hämmentynyt.
TykkääTykkää
Ihan sairas juttu tämä. Itseni kimppuun kävi kerran arabimies yöllä Lontoon keskustassa Oxford streetillä. Huudosta en ymmärtänyt muuta kuin Allahia, ja kun miehen kaverit saapuivat paikalle ja repivät tämän sekopään kurkkuani kuristamasta, sain vielä syljestä päälleni. Päässä pyörivät vain sekavat ajatukset mukaanlukien valtava katumus siitä, etten ollut pukeutunut nunnaksi tuona iltana, vaan lyhkäiseen mekkoon illan juhlia varten (ja ulkotakkiin) – en kuitenkaan mihinkään mauttoman mittaiseen vaan ihan standardiin polvien yläpuolelle ulottuvaan! Myös minua ovat kuvottaneet jälkeenpäin nämä sen iltaiset ajatukset siitä, että omassa pukeutumisessani oli jotain vikaa. Tällaisen tilanteen kokeneena sitä vain tulee varovaisemmaksi, ja olen valitettavasti tapauksen jälkeen huomannut kiinnittäväni enemmän huomiota siihen, onko asuni jotenkin paljastava tai kiinnittääkö se muuten liikaa huomiota. Sitä mieluummin pelaa varman päälle, jotta kokemani ei ikinä toistuisi 😦
TykkääTykkää
No ohhoh. Meikäläinenkin joutui ihan miettimään, että kumpi ärsytti enemmän, se mitä tapahtui vai se mitä ajattelin sen jälkeen, että vika olisi itsessäni. Todennäköisesti jälkimmäinen.
TykkääTykkää
Jep. Minua on ihan ilman omaa syytäni siunattu isoilla tisseillä ja muutenkin kurvikkaalla vartalolla, ja 12-vuotiaasta olen saanut epätoivottua, todella tungettelevalta tuntuvaa huomiota ulkonäöstäni. Olen luonteeltani ujo, ja erittäin epävarma omasta ulkonäöstäni. Koko elämäni olen tuntenut olevani loukussa vääränlaisessa vartalossa. Haluaisin kuitenkin pukeutua kauniisti, ja ikuinen ongelmani onkin, miten piilotan nämä meloonit ja kurvit pukeutumatta kaapuihin, etenkin kesällä. Eikä sillä, tilannehan voisi olla sama ilman kurvejakin, mistä näitä tietää. Mutta ainakaan tässä vartalossa en todellakaan uskalla pukeutua siten kuin haluaisin. Enkä jaksa enää yrittää ”kasvaa” sellaiseksi persoonaksi, mitä tällaisen vartalon kanssa kulkeminen ilmeisesti vaatisi. Ja onhan se nyt sairasta, että en saisi olla yhtäaikaa ujo, herkkä ja kurvikas.
TykkääTykkää
Tosi harmillista 😦 Kyllä jokaisella pitäisi olla oikeus pukeutua nätisti ja naisellisesti ilman, että tuntuu kuin tuijotettaisiin kuin halpaa makkaraa. Ja toiset oikeasti on herkempiä ihan pelkälle tuijotuksellekin. Itsekin vaivaannun tosi helposti jos tunnen, että joku katselee liian intensiivisesti, saati jos joku vielä kommentoi jotenkin epäasiallisesti. On kiva pukeutua nätisti, mutta liiasta huomiosta en kyllä yhtään nauti.
TykkääTykkää
Onnekseni en oo kohdannut tuollasta käytöstä koskaan. Lieköhän syytä sillä, että oon lyhyt, laiha, baby face ja erittäin pienirintainen.. Eipä kaunis naisellinen vartalo silti oikeuta sen kummempaan käytökseen kuin poikamaisen hoikkakaan!
TykkääTykkää
SIis surullista tässä on myös se, ettei ole mitään ”naisvastinetta” tällaiselle toiminnalle. Tällainen toiminta on vain miesten ”etuoikeus” ja joku tapa korottaa omaa arvoaan, kokonaisen sukupuolen kustannuksella. Onneksi kaikki miehet eivät ole tällaisia!
TykkääTykkää