Toinen tuleminen

Olen miettinyt kuukausia sopivaa aloitusta kirjoitukselleni. Sillä tiedättehän, kun katoaa ensin jälkiä jättämättä melkein kolmeksi vuodeksi ja palaa sitten takaisin kun kukaan ei enää edes odota, pitäisi kai osata sanoa jotain järkevää. No, tässä olen. Se riittäkööt, olipa järkevää tai ei.

Edellinen kirjoitukseni on julkaistu kesäkuussa 2017. Se oli ihan tavallinen postaus eikä vihjannut tulevasta tauosta puolella sanallakaan. Eikä ihme. Tauko kun ei ollut mitenkään suunniteltu; eräänä päivänä en vaan tiennyt enää mitä kirjoittaa.

Olen aina halunnut pitää Onnenpäivän rehellisenä blogina, jossa avaan itseni sellaisena kuin olen. Tuona kesänä ajauduin kuitenkin elämäntilanteeseen, josta en siinä hetkessä pystynyt puhumaan, edes terapeutille. Tuntui naurettavalta kirjoitella ilosesti tomaatinkasvatuksesta, pyörälenkeistä tai muusta sellaisesta, kun elämä ja oma mieli hajosi pala palalta pirstaleiksi. Enkä minä olisi kyllä kirjoittamiseen kyennytkään, kun itseni lisäksi kadotin myös luovuuden.

180220_2

Jos näin jälkikäteen kuitenkin käydään tapahtumat läpi
pikakelauksella, niin olen:

  • eronnut
  • karannut
  • eronnut
  • palannut
  • seonnut
  • hankkinut lääkityksen
  • karannut
  • aloittanut terapian
  • eronnut
  • palannut
  • karannut
  • avioeronnut
  • muuttanut
  • vittuuntunut
  • eronnut
  • lopettanut sekä terapian että lääkkeet
  • muuttanut
  • rauhoittunut
  • mennyt naimisiin

Onhan tässä ollut aineksia helposti ainakin pariin Salkkareiden tuotantokauteen. Harmi vaan, ettei tosielämässä ole sitä stop-nappia jolla pysäyttää paskan katselu, tai edes mahdollisuutta kelata noloimmat kohtaukset ohitse. Kiitos blogitauon, niitä juttuja ei sentään tarvitse enää omasta blogista katsella uudelleen.

Jotenkin tuntuu, että tämä ei ehkä ole aivan se sellainen käänne jota minulta olisi odotettu, mutta kaikkien mutkien jälkeen olen päätynyt asumaan pienehköön saareen Ahvenanmaalle; on aviomies, uusi nimi, oma punainen talo, kasvihuone, kaksi koiraa ja neljä jättikania.

180220_1

Näistä lähtökohdista herää Onnenpäivä toiseen tulemiseen. Mitä teille muille kuuluu?

 

Kiitos aviomiehelleni Timolle, joka viikko toisensa jälkeen on kannustanut minua takaisin kirjoittamisen pariin, vaikka itse ajattelin ettei minusta siihen enää ole. Olit ihan oikeassa, tämä tuntuu tosi hyvältä, vaikka jännittää ihan helvetisti.

 

45 kommenttia artikkeliin ”Toinen tuleminen

    • Tuo luovuuden kadottaminen on muuten pelottavaa! Kun yhtäkkiä huomaa, että hitto vie, minen vaan pysty! Aika pitkään on kestänyt, että se on tullut takaisin enkä vieläkään tiedä olenko ihan täysin terässä. Tai no, olenko ikinä ollutkaan 😀

      Tykkää

  1. Ihanaa, kun tulit takaisin!
    Usko tai älä, juuri viime viikolla selatessani bloggerin listaa, blogisi tuli vastaan ja ihmettelin mihin olet kadonnut.
    Mutta kyllä sinulla on tapahtunutkin, jestas.
    Toivottavasti kaikki on taas hyvin (tai ainakin paremmin). 🙂

    Liked by 1 henkilö

    • Kyllä on ollut niin monta muuttujaa, että ei tässä kirjoittamaan ole ehtinyt 😀 Ja kyllä, tärkeät asiat on nyt hyvin ja odotan innolla, että pääsen taas kirjoittelemaan kaikesta mitä on meneillään!

      Tykkää

  2. Teretulemast takasin. Muistan sun amerikan vuodet kun eilisen päivän. Meidän kuopus syntyi 2017 heinäkuussa joten jäin oottelemaan mihin katosit kun ois ollu taas aikaa lueskella 😊 mut kiva kun oot bäk👍😁

    Liked by 1 henkilö

  3. Aivan mahtavaa, että olet palannut! Rakastin kirjoitustapaasi. Sinua on kaivattu – usko tai älä 🙂 joskus olen instagramiasi katsonut ja huomannut että olet mennyt naimisiin. Ihanaa, että elämä on johdattanut sinut viimein oikealle tielle 🙂

    Liked by 1 henkilö

    • Kiitos kauniista sanoista ❤ On tosi mukavaa kuulla, että on kaivattu. Monta kertaa harmitti katoaminen sillä tavalla yhtäkkiä. Olen vaan odotellut oikeaa aikaa ja paikkaa palata 🙂

      Tykkää

  4. Kiva kun oot palannut! Seurasin sun amerikan vuosia ja se oli aluksi se joka sai mut koukuttumaan sun blogiin. Sitten jatkossa seurasin koska oot niin hyvä ja hauska kirjoittamaan 😊 amerikan vuosista oot muuttanut näköjään aina vaan lähemmäs mua sillä itse asun Turussa 😃

    Liked by 1 henkilö

  5. Hienoa Anne kun tulit takaisin! Arvostan todella paljon näitä sinun suorasanaisia ja rehellisiä kirjoituksia. Ennen kaikkea sitä, että kirjoituksesi ei ole aina sitä ”elämä on ihanaa” hehkutusta vaan totista totta. Välillä jopa suorasanaista pohojois-pohojammaalaista vittuilua elämälle ja sen tuhansille käänteille 🧡 Kiitos!

    Liked by 1 henkilö

    • Mä olen vähän sitä mieltä, että inhorealismissa on jotain koomista. Ei ehkä juuri siinä hetkessä, kun sitä pahinta suota kyntää, mutta jälkeenpäin on jotenkin vapauttavaakin naurahtaa elämän tarjoamille takaiskuille. Ja ihan oikeasti, kyllä omaa elämää kuvaavasta blogista uupuisi syvyys, jos siinä ei koskaan käsiteltäisi paskaa tuulettimessa.

      Tykkää

  6. Oi, tervetuloa takaisin….hienoa, että päätit jälleen alkaa bloggaamaan. Komppaan edellisiä kommentteja ja sitä, että mielenkiintoisimmat blogit (ainakin omasta mielestäni) ovat niitä, joissa on suoraa puhetta eikä ainaista auringonpaistetta & vaniljaa 😉 Elämä kun nyt kuitenkin on meistä suurimmalle osalle ainakin ajoittain helvetinmoista selviytymistä. Hyvää kevään odotusta!

    Liked by 1 henkilö

  7. Congratulations! Tuota kutsutaan elämäksi! Pystyynmuumioituneet sivustakatselijat ja päänpyörittelijät nuolee näppejään!
    Vähän samat kuviot minullakin:
    Erosin kolme ja puoli vuotta sitten, muutin Kataloniaan, asetuin taloksi kolumbialaisen miehen kanssa, perustin yrityksen, ostin kaksi koiraa. Yritys meni hanurilleen, vaihdettiin asuinpaikkaa, nyt on parisuhde loppusuoralla ja kotiinpaluu Suomeen häämöttää parin kuukauden päässä.
    Ei kaduta, joka kokemuksesta jää jotain taskunpohjalle!
    Hyvää kevättä ja onnea elämääsi!

    Liked by 1 henkilö

    • On kyllä sanottava, että just tällä hetkellä vallitseva seesteisyys tuntuu hyvältä totaalisen kaaoksen jälkeen. Ehkei siitä seesteisyydestä osaisi edes nauttia jos se olisi ainaista? Tsempit sinne! Kaikki järjestyy!

      Tykkää

  8. Ihanaa, että kirjoitat taas! Samanlaisen shit shown keskellä mennään, joten voin samaistua. Olet onneksi jo hyvin kuivilla, ja se antaa toivoa meille muillekin. Perässä tullaan! Käännetään vastoinkäymiset voitoksi!

    Liked by 1 henkilö

    • Kuiville pääseminen ottaa aikansa ja kyllä tässä vielä itselläkin on tietyt henkisen puolen prosessit kesken, vaikka aikaa on kulunut ja elämä mennyt eteenpäin. Mutta hyvä niskalenkki on jo otettu tilanteesta! Sullakin helpottaa vielä, vaikkei ehkä siltä aina tunnu. Etiäpäi, sano mummo hangessa.

      Tykkää

  9. Ihanaa että kirjoitat taas! ❤
    Ja joo, uskon oitis että Ahvenanmaasta riittää kirjoitettavaa. Se on niin hauskan ristiriitainen paikka, toisaalta muka fiiniä porukkaa mutta toisaalta tosi peruslandea paitsi että ruotsiksi! 😀

    Tykkää

  10. Oi vitsi miten ihanaa että olet palannut. Selasin tässä kuukausi pari sitten blogilistaani ja mietinkin että mihin onnenpäivä oli jäänyt. Kiva että olet takasin! 🙂

    Liked by 1 henkilö

  11. AI niin ja kiitos kun tulit takaisin. Tykkään kovasti tyylistäsi kirjoittaa.
    Olet mielenkiintoinen ihminen ja ajatuksenjuoksusi valloittaa.
    Take care of yourself and once again welcome back!

    Liked by 1 henkilö

  12. Minäkin olin matkassasi monta vuotta, ja olen aina toiveikkaana tässä välissäkin blogiasi käynyt vilkaisemassa 😊 Ja voihan riemunkiljahdus, olet niin loistava kirjoittamaan, rakastan kuviasi (etenkin sisustuskuvia) ja aivan ihanaa että olet täällä taas ❤️ elämä vie, kaikki tapahtuu syystä jne. Ihanaa että sulla on nyt hyvä olla 😊

    Liked by 1 henkilö

    • Mahtavaa, että vanhoja lukijoita roikkuu mukana vieläkin! Nytpä onkin sitten taas vähän erilaiset puitteet sisustaa, kun asumme loputtomalta remonttikohteelta tuntuvassa vanhassa kesämökissä 😅 Palaan takuulla aiheeseen myöhemmin.

      Tykkää

  13. Ihanaa! Tervetuloa takaisin. 😊 Naurahdin listauksellesi, sillä olen myös ollut viimeiset kolme vuotta ollut samoissa kuvioissa: eronnut, karannut, palannut, eronnut, palannut, ja nyt muuttamassa uuteen kaupunkiin. Alanvaihdonkin aion siinä sivussa vielä tehdä. 😅 Eniten seottaa muiden suhtautuminen tähän kaikkeen säätämiseen, ymmärrystä ei aina ole riittänyt ihan kaikilta, mutta toivon asioiden muuttuvan seesteisimmiksi kaikin puolin tulevaisuudessa omallakin kohdalla. 😊 Vertaistukihengessä siis täällä kirjoituksiasi odotellen! 🙋‍♀️

    Liked by 1 henkilö

    • Anteeksi nyt, mutta ihanaa kuulla, että muillakin on mennyt homma vähän säätämiseksi! 😀 Tilanteen rauhoittuminen ottaa varmasti aikansa, mutta tapahtuu kyllä. Ja siihen ajatukseen on lohdullistakin nojailla matkan varrella. Itsehän seilaan jo täällä jälkiaallokossa ja seesteiset vedet näkyy jo ihan horisontissa. Se on hieno hetki se, eikä muuten tee yhtään enää mieli keikuttaa venettä! Tsempit sinne!

      Tykkää

  14. Ihanaa 🙂 Oon kohta 3 vuotta siis käynyt katsomassa oletko kirjoittanut 😀 Suosikeistakaan en pystynyt poistamaan vaikka olo oli välillä ” ei se tuu ikinä takaisin” 😦 Oon onnellinen ❤ 🙂 😀

    Liked by 1 henkilö

Asiallista kommentointia, kiitos!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.