Justiinan lihashuoltovinkki

Seuraa ehkä kevään erikoisin, muttei suinkaan huonoin lihashuoltovinkki. Uusinta Pirkkaa selanneille niksi on jo lienee tuttu, mutta te muut – olkaapa silmä tarkkana.

Vinkin avainsana on kaulin, joka sopii paitsi leivontaan ja perhekurin ylläpitoon, niin nyt myös jalkajumien availuun. Kaverin avustuksella kaulimella saa kaulittua lihakset kohtuullisen vähällä vaivalla ja voimankäytöllä mukavan pehmoisiksi niin etu- ja takareisistä kuin pohkeista ja takapuolestakin.

040416_1

040416_2Voin kertoa, että kyllä tuntuu sattuu. Ja sehän on sen merkki, että hoito menee perille.

 

Nyt kipinkapin keittiökaapille ja hommiin. Mihin sattui eniten? Itselläni kyynelkanavat aukesivat pohkeiden kohdalla.

Outlet-shoppailun tuntua

Yhteistyössä: SPOT-A-SHOP.fi

Siitä on nyt aikaa kahdeksan kuukautta, kun sulloin suuren osan vaatteistani muuttolaatikoihin ja siirryin elämään matkalaukusta. Neljä kuukautta sitten kävin kaivelemassa muuttolaatikoita sen verran, että vaihdoin matkalaukun sisällön kesävaatteista talvivaatteisiin, mutta käytännössä vaatevalikoimani on ollut kokoajan varsin rajallinen. Käyttövaatteiden osalta tilanne ei ole niinkään tuottanut ongelmia, mutta vähäiset treenivaatteeni alkavat lahota pian käsiin korkean käyttöasteen vuoksi.

280316_1

Olen siis nopeammin kuin osasin odottaakaan siinä pisteessä, jossa kaipaan Kalifornian lähiostarillani ollutta T.J. Maxxia, josta sain haettua uusia treenivaatteita sopuisaan outlet-hintaan. Niin, koitapa lähteä täältä Nivalan perämetsästä tonkimaan urheiluliikkeiden alelaareja, joiden tarjonta on muutenkin melkoisen sattumanvaraista, kun jo lähimpään maitokauppaankin on matkaa 20 kilometriä.

280316_2

Onneksi maailmalla ollessani nettikaupat ovat kehittyneet myös Suomessa. On Nellyä, Zalandoa, Boozt.comia sekä monia muita liikkeitä, joiden ale-osioissa on paljon vaatteita yhtä edullisesti kuin oli lähiostarin outletissakin. Jotta kaikkien nettikauppojen ale-laareja ei kuitenkaan tarvitsisi plärätä erikseen läpi, on verkkoon putkahtanut uusi nettisivusto SPOT-A-SHOP.fi, joka kokoaa yhden sivuston alle suosituimpien verkkokauppojen kaikki aletuotteet.

280316_3

Sain mahdollisuuden kokeilla sivuston käyttöä ja oi kyllä, pidän sitä nerokkaana! Sen sijaan, että pomppisin nettikaupasta toiseen, voin nyt plärätä tarjoustuotteet läpi yhdessä paikassa eikä hommaan kulu koko päivää. Käytännössä sivusto on siis kuin outlet-myymälä internetissä, jonka valikoimista löytyy niin halvempia kuin kalliimpiakin merkkivaatteita, työhön, treeniin, vapaa-aikaan ja juhlaan, niin naisille, miehille kuin lapsillekin.

280316_4

Esimerkiksi itse paikkasin akuutin treenivaatepulani kuvissa näkyvillä Röhnischin mustilla trikoilla, Drop Of Mindfulnessin hullunkirjavilla trikoilla sekä Adidaksen Stella McCartney -topilla. Koska sesonki on taas vaihtumaisillaan ja on aika päivittää treenivaatteet astetta kevyempään, kannattaa teidän muidenkin käydä kurkkaamassa mitä SPOT-A-SHOPin treenivaateosiossa on tällä hetkellä tarjolla.

280316_5

Suosittelen palvelua aidon lämpimästi!

 

Kuvissa näkyvät vaatteet saatu yhteistyön merkeissä.

Yhtä selätettyä liikuntatraumaa myöhemmin

Muistatteko, kuinka reilu kuukausi sitten puhuin ryhmäliikuntatraumastani ja varovaisista ensiaskeleista kohti sen selättämistä? Voin nyt ylpeästi julistaa, että kuluneen kuukauden aikana olen ottanut asian suhteen niin suuria harppauksia, että lopulta treenikalenterissani oli varattuna viikolle enemmän ryhmäliikuntatunteja kuin salitreenejä. Melkoista!

Homma lähti täysin lapasesta siinä vaiheessa, kun kuukausi sitten Ääneseudun Kuntokeskuksen kuukausisopimusta uusiessani satuin mainitsemaan traumastani ja siitä, että kiinnostaisi kokeilla kehonpainotreeniä, mutta kun en uskalla. Ihanaisella ohjaajalla Sannilla oli tilanteessa sen verran pelisilmää, että hän piti minulle pienen rohkaisevan puheen, vakuutti etten kuolisi ja sai minut tekemään paikkavarauksen heti seuraavalle tunnille.

230316_1

Ei ryhmäliikuntaa, mutta jotain liikehdintää kuitenkin.

 

Siellä minä sitten punnersin, kyykkäsin, hapotin ja ehkä hetkittäin hieman jopa epäilin henkiinjäämismahdollisuuksiani, mutta selvisin ja tykkäsin! Tuntia ei oltu pilattu turhilla askelsarjoilla, vaan liikkeitä tehtiin omaan, joskin kovaan tahtiin aikaa vastaan. Selvästi perille menneestä treenistä innostuneena varasin paikan myös seuraavan viikon tunnille ja ryhdyin vaivihkaan silmäilemään myös muuta tuntitarjontaa.

Sivuutin suosiolla tunnit joiden kuvauksissa käytettiin sanoja: vauhdikas, musiikin tahdissa ja askelsarjat, eikä jäljelle jäänyt enää montaakaan tuntia joilla en jo kävisi. Eniten listalla kiinnosti Les Millsin Grit Strength ja kävin jälleen tiedustelemassa selviämismahdollisuuksiani Sannilta. Harkittuani asiaa motivaatiopuheen jälkeen noin puoli sekuntia, löysin itseni pian tunnilta, jolla hikoilin ulos kai viimeisetkin sielunrippeeni. Aivan kamalaa ja samalla aivan kamalan mukavaa! Kuvailisin tuntia paremmin jos minulla olisi siitä minkäänlaisia muistikuvia, mutta vielä kuukauden jälkeenkään en ole kyennyt tunnilla keskittymään muuhun kuin selviämiseen. Mutta askelsarjoja siellä ei ole, siitä olen varma.

Vastapainoksi kaikelle kehon höykytykselle otin viikko-ohjelmaani vielä yhden tunnin, Les Millsin BodyBalancen. Tykkään kovasti tuosta joogasta, pilateksesta ja Tai Chista vaikutteensa saaneesta tunnista ja vaikka tunnenkin itseni rautakangeksi muiden sulavasti liikkuvien naisten keskellä, osaan olla välittämättä siitä. Jotain kehitystä on siis tapahtunut myös henkisellä puolella!

230316_2

Lopulta sain viimeisen kuukauden aikana sullottua treeniviikkooni peräti viisi salitreeniä, kaksi Grit Strenght -tuntia, yhden kehonpainotreenin, coretunnin, BodyBalance-tunnin, syvävenyttelytunnin, 10 kilometrin hölkän sekä käveyt ja hölkät vajaan kolmen kilometrin päähän salille ja takaisin. Voin siis sanoa, että vaikkei tässä mitään kesäkuntokampanjaa olekaan ollut, niin kyllähän tällainen tahti alkaa vähitellen jossain myös näkyä.

Nyt ryhmäliikuntatunteihin tulee kuitenkin harmittava paussi, kun vaihdan Äänekosken ja Kuntokeskuksen Nivalaan ja Haapaveden liikuntahalliin tuleviksi viikoiksi. Pääpaino siirtyy siis takaisin perinteiseen salitreenaamiseen sekä juoksemiseen, mutta sen verran Grit ja kehonpainotreeni opettivat, että kykenen kyllä jonkinlaista hikikuolemajumppaa tekemään ihan omatoimisestikin.

Mutta hei, vanhakin oppii uusia temppuja kunhan joku vähän rohkaisee. Eli suurkiitos Ääneseudun Kuntokeskuksen mahtaville ryhmäliikuntaohjaajille! Olette takuulla antaneet minulle hyvät eväät tulevaisuuden treeneihin. Kiitos, kiitos, kiitos!

 

Talvijuoksua

Pari kuukautta sitten, lenkkareita matkalaukkuun sulloessani, minä tiesin, että jos jotain, niin aivan erityisen paljon tulisin kaipaamaan Kalifornian mäkisiä ja aina kesäisiä juoksumaastoja. Kun lentokone laskeutuisi, olisi joulukuisessa Suomessa vastassa talvikelit ja asia huoletti minua melkoisesti. En nimittäin koskaan ennen ollut juossut talvella ja olin huolissani astmaatikon keuhkoistani, jotka eivät muistikuvieni mukaan juurikaan pitäneet hengästymisestä pakkassäässä.

Pakkasista ei juurikaan ensimmäisillä juoksulenkeillä tarvinut huolehtia, sillä lämpötila pysyi tiukasti plussan puolella ja maastot lumettomina. Kun pakkasta ja lunta sitten alkoi tulla, tajusin, ettei astmani ollutkaan ongelmistani suurin. Jäiseksi tamppautunut lumi oli niin liukasta, ettei tielle ollut mitään asiaa juoksulenkkarit jalassa. Talven liukkaus oli asia, jonka olin unohtanut tyystin. Voi kökkö.

110216_2

Kävin hypistelemässä urheiluliikkeissä nastallisia juoksulenkkareita ja taisinpa vähän rakastuakin kevyen tuntoisiin Salomonin Spikecrosseihin. Ongelmaksi muodostui kuitenkin hinta, joka esti kättäni kurottamasta kireäksi vedettyjen kukkaronnyörien välistä pankkikortille. Harmittelin kauppaan jääneitä kenkiä päivätolkulla, kunnes kohtalo puuttui peliin. Halpa-Hallissa pyöriessäni löysin hyllystä kenkiin kuin kenkiin sujautettavat irtonastat. Koska mokomilla kapistuksilla oli hintaa vaivaiset viisi euroa, heltisivät kukkaronnyörit ja päätin kokeilla olisiko tällaisesta halpatavarasta mihinkään.

110216_1

Neljä juoksulenkkiä myöhemmin voisin sanoa, että olihan muuten viisaasti sijoitetut viisi euroa! Sen sijaan, että olisin ostanut 140 euron lenkkarit, joilla ei välttämättä olisi juoksukertoja tämän talven aikana kertynyt pariakymmentä enempää, ostin vitosen nastat, joilla sain tuunattua olemassa olevat lenkkarit talvikelpoisiksi.

Sanottakoon kuitenkin sen verran, että saattaa tässä talven aikana joutua ostamaan vielä toiset mokomat, toisen kengän nastoista kun on kumiosa hitusen alkanut rispaantumaan. Siitäkin huolimatta pihi onnistui säästämään pitkän pennin. Eli jos epäröit tällaisten halpojen irtonastojen toimivuutta, niin testattu on, toimii hyvin ja elossa ollaan!

110216_3

Ja niin, mitä niihin keuhkoihin tulee, niin ne kyllä toimivat, kunhan pakkasta ei ole kamalasti yli kymmentä astetta. Ja vaikka keuhkot kovemmassa pakkasessa juostessa vielä toimisivatkin, niin viimeistään sisätiloihin siirtyessä hengitys tuntuu ahdistuvan aina toviksi. Siksi jätänkin juoksulenkit suosiolla välistä kun on enemmän pakkasta ja tyydyn liikkumaan paikasta toiseen kävellen.

 

Mitenkäs te muut juoksentelijat, juoksetteko talvellakin vai onko juokseminen pelkästään kesäharrastus?

 

 

 

Aamu, jolloin ei tarvinnut lähteä lenkille

Kun aamulla ulos astuessa on vastassa puolen vuorokauden aikana sataneet lumet, muutama aste plussaa ja jumalattoman suuri piha, on aamun liikuntakuviot melko selvät. Ei muuta kuin lenkkarit takaisin naulaan, saappaat tilalle ja lumikola heilumaan!

070216_4

Lumenluonti oli yksi niistä asioista, joiden arvelin ensimmäisenä ottavan pannuun Suomen talveen muuttaessa. Mutta pieleen meni. Vaikka lumityöt ennen Kaliforniaan muuttoa olivatkin myrkkyä; pakollinen paha ennen kuin auton saisi liikkeelle pihasta, ajattelen nyt lumentuloa osana tätä upeaa vuodenaikaa ja tilaisuutena harrastaa hyötyliikuntaa.

070216_3

Oma asennoitumiseni niin lumeen, pakkaseen, räntään kuin loskaankin on muuttunut paluumuuton myötä suopeammaksi. Kalifornian loputtoman kesän ja piinaavan kuivuuden jälkeen pienikin ilmastonmuutos tuntuu luonnonihmeeltä, aivan kuten kaikki mitä taivaalta sataa, olipa se missä olomuodossa tahansa.

Ja mikäpä sen mukavampaa kuin viettää aamupäivä pihalla lumitöissä. Kaloreita palaa ja samalla tulee tehtyä jotain hyödyllistä, toisin kuin jumppatunnilla tai kuntopyörän päällä hikoillessa. Voin muuten kertoa, että maistui se laskiaispullakin tänä sunnuntaina ihan eri tavalla ansaitulta!

070216_5

Tämä on taas sarjassamme sen sortin pieniä iloja, joita ei välttämättä näe ellei niitä käy katselemassa vähän kauempaa.