Madame Tussauds Hollywood

Pahoittelen tätä matkailu-aiheisten kirjoituksien tulvaa, mutta suomalaisvieraiden vuoksi viime aikoina on tullut pyörittyä tavallistakin enemmän erilaisia nähtävyyksiä ja paikkoja katsellen. Niinpä tällä viikolla suuntasimme jälleen kerran auton keulan kohti Hollywoodia ja kävimme tutustumassa Madame Tussaudsin vahakabinettiin.

Vahanuket saattavat kuulostaa hieman tylsältä, mutta itseäni ainakin viehättää se, kuinka aidon näköisiä nuket ovat. Ja tottakai, jokaisen hahmon kanssa on saatava yhteiskuva! Kannattaa muuten täällä päin matkatessa muistaa, että melkein kaikkiin museoihin, huvipuistoihin ja huvituksiin saa liput halvemmalla ostamalla ne etukäteen netistä.

Tässä hieman päiväni turistina -kuvasatoa!

 

Ihan hetkessä eivät nämäkään vahanuket syntyneet

 

Suosittelen kaikille! On varmasti sen 20 dollarin sisäänpääsymaksun arvoinen kokemus. Nyt ryhdyn pakkailemaan matkalaukkua, sillä pakenemme loppu viikoksi jälleen vuorille, tällä kertaa Mammoth Lakesille. Tiedossa on siis liikunnan täyteinen viikonloppu hulppeissa maisemissa. Kivaa torstaita!

Iltapäivä Newport Beachilla

Vietimme viime sunnuntai-iltapäivän varsin rantalomamaisissa tunnelmissa puolen tunnin ajomatkan päässä kotoa, Newport Beachilla. Kaupunki mielletään rikkaiden ja kuuluisien ihmisten asuinpaikaksi, eikä suotta. Asuntojen keskihinnan kivutessa aina päälle miljoonaan dollariin, voimme me tavalliset tallaajat nauttia kaupungista vain turistinäkökulmasta käsin.

Sunnuntain lyyli, aaltoja ja aurinkoa Newport Beachilla

Koska olen jo kohtuullisesti kärventänyt nahkaani uima-altaalla loikoillessa, keskityimme auringonoton sijaan kävelemään pitkin hiekkarannan reunustaa kulkevaa kävelytietä ja katselemaan hieman ympärillemme. Pitkällä ja yleisilmeeltään siistillä Balboan niemimaan hiekkarannalla oli paljon ihmisiä nauttimassa lämpimästä iltapäivästä, merellä nautittiin surffauksesta ja rantabaarit olivat jo varhain iltapäivällä täyttyneet iloisista juhlijoista. Rannalla vallitsi todellinen lomatunnelma, aivan kuten missä tahansa rantalomakohteessa. Ellen asuisi niin lähellä itse, saattaisin hyvinkin tulla lomailemaan juuri tähän kaupunkiin. Osa aivan rannan tuntumassa olevista taloista onkin vuokrattavia loma-asuntoja. Kokonaisen talon vuokraaminen loman ajaksi on hotellia fiksumpi majoitusvaihtoehto mikäli liikkeellä ollaan isommalla poppoolla. Erään näkemäni rantatalon sai vuokrattua itselleen viikoksi 1750 taalalla, joka kuulostaa äkkiseltään melko paljolta. Mutta jos summan jakaa vaikkapa kolmen pariskunnan kesken, ei viikkohinta enää olekkaan niin korkea.

Jos ei ole vara ostaa taloa Newport Beachilta, voi sellaisen aina vuokrata loman ajaksi rantakadun varresta.

 

Asumista ajatellen talon kuukausivuokra on kuitenkin melko mojova, kuten ovat talojen myyntihinnatkin. Erään kyseisellä rannalla olleen isohkon talon hintalapussa luki 4,5 miljoonaa dollaria. Ja se oli halpa. Tällä hetkellä kalleimmasta myynnissä olevasta, Newport Beachin todellisella hienostoalueella sijaitsevasta reilun 800 neliön rantatalosta, kuudesta makuuhuoneesta, yhdeksästä kylpyhuoneesta, vierastalosta, omasta venelaiturista ja merenrantatontista saa pulittaa vajaat 29 miljoonaa dollaria. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kallein Suomessa, Helsingin Kaskisaaressa myynnissä oleva merenrantatalo maksaa päivän vaihtokurssilla reilut 18 miljoonaa dollaria.

Onneksi rannalle voi tulla ottamaan aurinkoa ihan ilmaiseksi

No, onneksi en ole suuri meriveden ystävä ja kuka edes tarvitsee yhdeksää kylpyhuonetta, joista yhdenkään yhteydessä ei ole saunaa. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Hih, tällainen kaveri poseerasi kameralleni, kun kurkkasin alas laiturilta!

Vuoristoratapäivä heikkovatsaisille

Kuulun niihin ihmisiin, joiden vatsalaukun huvipuistolaitteet kääntävät ympäri todella helposti. Vihasin lapsena tivoleita ja niiden pienessä tilassa itsensä ympäri pyöriviä laitteita (etenkin ne pyörivät kahvikupit ovat aiheuttaneet elinikäisen trauman). Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä herkemmäksi vatsani on muuttunut jaLinnanmäellä käydessäni olen jo tottunut siihen, että kestän korkeintaan yhden pyörivän laitteen ja tämän jälkeen saan huristella loppupäivän possujunassa.

Nämä faktat tiedostaen suuntasimme eilen ystäviemme kanssa Six Flags Magic Mountain -vuoristoratapuistoon Los Angelesin pohjoispuolelle. Positiivista oli se, että tiesin ennalta etteivät vuoristoradat aiheuta minulle pahoinvointia aivan niin pahassa mittakaavassa, kuin pyörivät laitteet. Silti puiston porteille saapuessa, tai itse asiassa vuoristoratojen näkyessä jo kauas moottoritielle, kävi kylmäämään ja muistin, että minullahan on myös lievä korkeanpaikankammo, kuolemanpelosta nyt puhumattakaan.

Kuvassa nimensä veroinen vuoristorata Scream

 

Päätimme aloittaa päivän komeasti, varsin kookkaan kokoisessa vuoristoradassa, Goliathissa. Tiedättehän sen vuoristoradoissa olevan ensimmäisen pitkän ylämäen, jonka jälkeen vuoristorata syöksyy hurjaan laskuun? Se ylämäki, jonka aikana ehtii ajatella kuinka järkevää laitteeseen istuminen oli ja voisiko tästä penkistä vielä jotenkin livistää. No, Goliathin ensimmäinen ylämäki oli niin pitkä, että ehdin jopa tehdä suunnitelman siitä, kuinka vielä pääsisin pakenemaan. Koska kuva kertoo enemmän, kuin tuhat sanaa ja videokuva sitäkin enemmän, kaivoin teille Youtubesta videopätkän ajelusta:

 

 

Näyttäähän se hurjalta, näin jälkikäteenkin katsottunakin. Mutta vanha tivoleiden vihaaja tajusi jossain siellä tiukoissa mutkissa, vatsan pysyessä tyynenä, että rakastaa vuoristoratoja. Ensimmäisen alamäen, tai ehkä paremminkin pudotuksen jälkeen kiljumiseni vaihtui hysteeriseen nauruun. Lisää!

Seuraavaksi vatsalaukulle tehtiin tutuksi pää alaspäin tehtävät loopit Batmanissa. Tuon pyörityksen seurauksena vatsa kurnahteli ja vääntelehti jo pahaenteisesti, ei kuitenkaan pahoivoinnista vaan puhtaasti nälästä. Yhtä hampurilaisateriaa myöhemmin oli aika laittaa täpötäysi vatsa todelliselle koetukselle – ensinViperissa ja heti tämän jälkeen X2:ssa, jonka merkillisestä matkustusasennosta on vaikeaa päätellä mihin suuntaan seuraavaksi mentäisiin, missä on horisontti ja kauanko tämä vielä jatkuu. Erinomaisen hauska vuoristorata, joka ei valitettavasti pääse täysin oikeuksiinsa tässä videossa:

 

 

Erikoisista matkustusasennoista puheenollen Six Flags Magic Mountain -puistossa sijaitsee myös maailman pisin vatsallaan matkattava vuoristorata Tatsu. Hurjaa vauhtia vatsallaan, pää menosuuntaa kohti matkattaessa tuleva tunne muistuttaa erehdyttävästi lentämistä. Korkeanpaikankammoiselle pikkuruisilta näyttävien ihmisten katselu vatsallaan ilmassa roikkuen tosin tuotti aluksi pientä heikotuksen tunnetta, mutta tunteen selätettyäni nautin lentelystä suunnattomasti. Tässä ehdoton oma suosikkini:

 

 

Sitten niihin miinuspuoliin. Viivyimme puistossa noin kahdeksan tuntia. Ruokajonotuksen ja paikasta toiseen siirtymisen lisäksi ehdimme käydä kahdeksassa eri laitteessa, eli melkoinen määrä laitteita jäi kokonaan kokeilematta. Koska koulut ovat loppuneet, oli puisto melko ruuhkainen myös keskellä viikkoa ja pisin jonotusaika (Tatsuun) oli reipas tunti. Jos on kesäloma-aikana keskellä viikkoa ruuhkaista, niin miettikääpä viikonloppuja. Jos siis olet suuntaamassa paikallisiin huvipuistoihin, vältä viikonloppuja!

Luonnettahan tuo tuntien jonottaminen kasvattaa, mutta onneksi siinä jonottaessa voi vaikka nauttia Kalifornian auringosta.

Aktiiviloman saldoa

Ei sillä, että löhölomissa olisi mitään vikaa, mutta kyllä kunnon aktiivilomakin nollaa arjen paineet. Kolme urheilun ja ulkoilun täyteistä päivää Big Bearilla ajoi asiansa ja olen kuin uudesti syntynyt. Erityisesti vaihtelu treenirutiineihin teki hyvää, sillä perinteisen raudan nostelun sijaan treenit koostuivat erilaisistaulkoaktiviteeteista.

Kyllä näissä maisemissa kelpasi olla aktiivinen!

Oli hienoa herätä aamuisin linnunlauluun ja tajuta, että on koko päivä aikaa reippailla. Kuten aikaisemmassa kirjoituksessa mainitsin, aloitin aamuni tunnin hölkällä. En ole viime aikoina turhan paljon juossut ja ensimmäisen aamun hölkkä tuntuikin todella tahmealta. Vasta lenkin jälkeen tajusin miksi. Big Bear sijaitsee noin kahden kilometrin korkeudella merenpinnasta ja tottumattomalle tuolla korkeudella ilma tuntuu jo melkoisen ohuelta. Niinpä myös reilun kolmen tunnin reipas haikkaus 2300 metrin korkeuteen tuntui jo ihan urheilusuoritukselta, varsinkin kun lämmintä oli kolmisenkymmentä astetta.

Päivähaikkaus vuorille.

Yhden pidemmän ja yhden lyhyemmän haikkauksen lisäksi kävimme melomassa Big Bear Lakella. Kaksikkokajakki olikin oiva apuväline hulppeiden rantamökkien bongaukseen eikä kahdenkympin tuntivuokrakaan päätä huimannut.

Mökkibongauksen saldoa kajakin kyydistä.

Untuvikko melontahommissa.

Viimeiseksi ennen kotiinlähtöä kävimme vielä vaijerirata, eli zipline tourilla. Oli muuten superhauskaa liukua puiden lomassa ja metsän yllä vaijerirataa pitkin! Rata koostui kaiken kaikkiaan yhdeksästä hieman erilaisesta liu’usta. Tällaiselle lievästi korkeanpaikankammoiselle sillalta valjaiden ja vaijerin varaan hyppääminen tuntui aluksi ikävästi vatsanpohjassa, mutta kahden ensimmäisen liu’un jälkeen siihenkin tottui ja loppu olikin pelkkää huvia!

Hei me lennetään!

Kaikkia tarjolla olleita aktiviteettejä ei kolmeen päivään saatu mahdutettua, joten seuraavaan kertaan jäivät ainakin maastoratsastusmaastopyöräily sekä vesijetti-ajelut.

Mökkilomalla Big Bear Lakella

Saimme reilu viikko sitten kauan odotettuja lapsivieraita Suomesta ja vietämme seuraavat pari viikkoa enemmän ja vähemmän tien päällä Kalifornian nähtävyyksiä katsellen. Saavuimme tänään Big Bear Lakelle, jossa aiomme viettää muutaman päivän mittaisen mökkiloman. Jos Big Bear kuulostaa tutulta, on sille ihan järjellinen selitys. Suomalaisille paikka on nimittäin tuttu Kauniista ja Rohkeista. Jokainen sarjaa joskus seurannut varmasti muistaa Forrestereiden hulppean Big Bearin vuoristomajan, jonne kukin sarjan päähenkilöistä vuorollaan pakenee elämän kriisejä.

No, me emme paenneet tänne kriisejä, mutta perinteisen mökin sijaan löysimme itsemme melkein Forrestereiden vuoristomajan veroisesta loma-asumuksesta. Tässä muutama kuva vuokramökistämme, joka osoittautui hintaansa ja perin suomalaisiin odotuksiini nähden todella positiiviseksi yllätykseksi. Nyt sitten vain pehkuihin odottelemaan huomista aamulenkkiä kesäisen laskettelurinteen kupeessa ja loman ensimmäistä haikkaus-reissua!

Ihanaa, puutakka!

 

Oleskelutila yläkerran parvelta kuvattuna.

Master bedroomista löytyi oma poreamme. Kyllä kelpaa hoitaa viime viikolla maastopyöräillessä syntyneitä mustelmia ja ruhjeita.

Jee, kunnon keittiössä ruoan voi tehdä itse eikä tarvitse mennä joka päivä syömään ulos! Keittiöstä löytyi jopa blenderi, joten protskudrinkitkin syntyy kädenkäänteessä.

Lehtikoriin on eksynyt asiallista luettavaa.

Pieniä kivoja yksityiskohtia kakkosmakkarissa.

Itsekin lintuaiheisia tauluja maalanneena ihastuin suuresti näihin tauluihin.

Autotalliin rakennetusta ”man cavesta” löytyi biljardipöytä sekä pöytäfutis. Lisäksi lapsivieraiden iloksi mökin varustukseen kuuluu Nintendo Wii.

Hiphei, vetäisin äidin tekemät villasukat jalkaan ja olen valmis mökkilomalle!