Aika harvoin esittelen täällä päivän asuja tai muitakaan asusteita (en nimittäin ole mikään tyylikkyyden ruumiillistuma), mutta tänään korjataan tämäkin vahinko. Minulla on nimittäin aivan huisin hienot bootsit, jotka kaivoin ylitäyden kenkähyllyni uumenista talveksi käyttöön.

Itse asiassa sain nämä New Rockin liekkibootsit mieheltäni(!!) syntymäpäivälahjaksi jo melkein kahdeksan vuotta sitten. Pukeuduin noihin aikoihin aika paljon mustaan ja meininki muutenkin oli vähän enemmän rock, joten nämä jalassa tuli kipitettyä pitkin pääkaupunkiseutua melkoisen paljon.

 

Viime vuosina nuo yhdet rakkaimmista kengistäni ovat olleet enemmän telakoituneena kenkähyllyyn kuin jalkoihini. Ongelmaksi nimittäin muodostui niiden hankala yhdistäminen mihinkään muuhun kuin mustaan, liian lämpimät kelit niiden käyttämiseen ja sainpa kehitettyä yhteensopivan käsilaukun puuttumisestakin elämää suuremman ongelman.

 

Mutta onneksi meillä on internet ja internetissä kauppoja. Talvikelien lähestyessä ryhdyin etsiskelemään nettikaupoista kenkiin sopivaa käsilaukkua ja kappas, Kiinanmaastahan sellainen löytyi!

Ja tässä olen ulkoilemassa kenkien, laukun ja miehen kanssa.

 

Nyt kun minulla on nämä mielettömän hienot liekkibootsit ja liekkilaukku, niin voisiko joku määrittää, että ne ovat muotia? Kiitos.

Olen viettänyt viime päivät lapsuudenkodissani, eli vuorossa on Suomi-matkani toimintaosuus. Täällä maaseudulla ei nimittäin kodin pikkuaskareet lopu kesken ja tyyli on sen mukainen.

Tänään valitsin asukseni Sievin turvakengät sekä aina trendikkäät maastohousut. Väriä muuten niin maanläheiseen asuun toivat sopivasti elämää nähneet näppylähanskat.

 

Tänä aamuna en mennyt juoksemaan, sillä suoritin aamucardion puuhommien muodossa, hyttysten ininän ja kärpästen surinan säestämänä. Samaisissa tunnelmissa kuluivat ne lapsuuden kesäviikonloputkin silloin vuosia sitten, puu- ja peltohommissa. Eipä ole ihme, että olin melkoisen harteikas jo pikkutyttönä ja söin kuin hevonen. Vaikka joskus lämpiminä kesäpäivinä harmittikin jättää leikit kesken ja pinota tuntitolkulla halkoja, niin tuntuivatpa sitten talvipakkaset hitusen lämpimimmiltä, kun tiesi, että talo ja sauna lämpenivät itse tehdyillä puilla.

Tänä iltana nautitaan hyvin ansaituista puusaunan löylyistä!

Minulta on toivottu esittelyä hääpuvustani, joka on vilahtanut muutamaankin otteeseen blogissani. Ja mikäpä siinä, olihan hääpukuni hieman tavallisesta poikkeava, samoin kuin ostopaikka, aikuisviihde-kauppa Hampurin Reeperbahnilla.

Pienellä tuunauksella pornoliikkeestä ostetusta 

120 euron mekosta sai kelpo hääpuvun.

Kesällä 2006 lähdimme ystäväni kanssa lomamatkalle Saksaan. Olin etukäteen tutkiskellut netistä erinäisiä budjettiin sopivia hääpukuvaihtoehtoja ja kirjoitellut ylös mahdollisia jälleenmyyjiä Hampurin seudulta. Kun sitten pääsimme perille ja shoppailun makuun, lähdimme etsimään myymälää, jonka valikoimista saattaisi haluamani puku löytyä. Osoite johdatti meidät lopulta Reeperbahnille ja etsimämme myymälä paljastui täysiveriseksi aikuisviihde-puodiksi. Olin jo luopua toivosta, kun ensivilkaisulla liikkeen pukuvalikoima näytti koostuvan lähinnä hääyöhön viittaavista nahkaisista ja lateksisista asusteista. Pienen tutkiskelun jälkeen löysimme kuitenkin liikkeen perältä, heti siitä dildo-hyllyn vierestä, havittelemani valkoisen hääpuvun.

Puvun mustat osat lisättiin jälkikäteen ompelijan toimesta.

Ihan sellaisenaan en pukua kuitenkaan ottanut käyttöön. Ompelijan toimesta halkioiden peittona ollut valkoinen harsokangas poistettiin ja tilalle teetettiin mustasta satiinikankaasta vanteellinen alushame strategisten paikkojen peitoksi. Mekon turhan avonainen yläosakin korjaantui mustalla korsetilla. Kaikkine muutostöineen, poislukien matkakulut, puvulle tuli lopulta hintaa n. 250 euroa.

Ystäväni teki minulle asun henkeen sopivan mustanpuhuvan meikin.

 

Kokonaisuus viimeisteltiin pitkillä mustilla hiuslisäkkeillä

ja pienillä valkoisilla harsokukilla.