No hyvän ruoan takia tietenkin! Vaikka oli kyllä seurallakin osuutta asiaan. Tapasin nimittäin mainiot bloggaajat, tiitin ja sanumarian lounaan äärellä. Tytöt vinkkasivat erinomaisesta burgeripaikasta Tampereella ja minä olin oitis valmiina ajamaan Vantaalta Tampereelle hyvän ruoan perässä. Ei muuta kuin Kawasaki tulille ja burgereita kohden. Ja vaikka moottoripyörän päällä tuli kylmä ja matka oli pitkä, oli se sen arvoinen. Mukavat lounastreffit kruunasi torilta ostetut fudge-kuutiot sekä paluumatkalla Kultasuklaan myymälästä ostetut suklaalevyt.

Olen sen verran perso hyvälle ruoalle, että muutenkin tulee tämän tästä ajeltua ruoan perässä ties minne. Jos neljän tunnin ajomatkan päästä saa universumin parasta pizzaa, saatan hyvinkin ajella sinne syömään mikäli vain aikaa on. Tai mikäpä sen hauskempaa, kuin pysähtyä keskellä Nevadan autiomaata pieneen tuppukylään ja käydä kokeilemassa minkälaista ruokaa on siinä kaikkein surkeimman näköisessä pienessä kuppilassa. Sitä joko saa ruokamyrkytyksen tai sitten ei.

Ulkomaanmatkoja tehdessä olen yleensä enemmän kiinnostunut paikallisesta ruokatarjonnasta kuin museoista tai taidegallerioista. Hyvä ruoka, parempi loma. Ja juurikin ruoka on usein se, joka parhaiten jää lomamatkoilta mieleen. Uusia makuelämyksiä on mukava muistella kotona ja yrittää taikoa niitä samoja annoksia kotikeittiössä mukana tuoduista mausteista. Toisin sanoen, saatan vaikka lentää toiselle puolelle maapalloa, kunhan ruoka siellä on hyvää. Syöppö mikä syöppö.

Tärkeintä ei ole matka, vaan hyvä ruoka!