Ja niin alkaa väsymys kaikota ja tyttöjen Las Vegasin matka olla pelkkä muisto vain. Ihan ensimmäistä kertaa en Vegasissa ollut, vaan olen tuossa keskellä erämaata olevassa aikuisten huvipuistossa käynyt jo lähemmäs kymmenen kertaa. Ja kyllä, hupia ja hauskuutta on piisannut joka retkelle. Tämän kertainen, vuoden kolmas matka erosi muista, sillä en ollut liikkeellä mieheni kanssa vaan tyttöseurassa. Ja toden totta, tämä pieni muuttuva tekijä teki Vegas-kokemuksesta hyvin erilaisen.
Tässä me tyttöset olemme vielä matkalla
halki autiomaan kohti Las Vegasia, aikuisten huvipuistoa.
Las Vegas on ennen kaikkea tyttöjen paikka. Tämän ymmärsimme hyvin nopeasti ensimmäisenä aamuna hotellin uima-altaalla. Olimme juuri asemoineet itsemme optimaaliseen suuntaan aurinkoon nähden, kun paikalle saapui mies tiedustelemaan olisiko meillä suunnitelmia illaksi. Ei ollut, mutta pian oli. Nimemme päätyi yökerhon vip-listalle silmänräpäyksessä. Kaksi tuntia myöhemmin oli nimemme jo kolmen eri yökerhon kutsuvieraslistalla. Ei muuta kuin ykköset päälle ja Lavo-klubille, joka oli hotelliamme lähimpänä.
Vinkki nro 1: Jos olet mies tai miesseurassa, kukaan ei todennäköisesti järjestä sinulle ilmaista sisäänpääsyä yökerhoihin. Ota siis pari aurinkotuolillista välimatkaa siippaasi, odottele josko joku kutsuu sinut yökerhoon ja todennäköisesti saat puhuttua mukaasi myös yhden miespuolisen vieraan.
Vinkki nro 2: Jos joku tulee altaalla tai kadulla kysymään iltasuunnitelmistasi, ei kyse ole iskuyrityksestä vaan siitä, että hän järjestää nimesi yökerhon vieraslistalle mikäli näin haluat.
Täytyy sanoa, että kyllä siinä tällainen maalainen tyrmistyi kun tajusi, että vip-kohtelu sisälsi yökerhossa oman kulmauksen, tarjoilijan sekä turvamiehen, joka saattoi naisväen vessaan ja takaisin. Niin, ja talo luonnollisesti tarjosi koko illan. Kummoinen raketti-insinööri ei tarvitse olla tajutakseen homman jujua. Yökerho tarvitsi houkutuslintuja, silmänruokaa ja selvästi myös juttuseuraa naapuripöytään telakoituneille intialais-liikemiehille. Teki mieli kysyä, että paljonko he paikastaan olivat maksaneet, mutten rohjennut. Niin sujui ilta ja aloin ymmärtämään paremmin Hangover-elokuvan sattumuksia siinä vaiheessa, kun olimme hyvää vauhtia päätymässä illan päätteeksi helikopteriajelulle. Kiitos, mutta ei kiitos ja lähdimme nukkumaan.
Vinkki nro 3: Naisen ei tarvitse Vegasissa maksaa sisään yökerhoon.
Vinkki nro 4: Laittaudu nätiksi, auttaa kummasti.
Vinkki nro 5: Vaikka juoma on ilmaista, älä juo liikaa. Ei alkoholi juomalla lopu. Mikäli viinat ja lantringit tuodaan pöytään, älä anna kenenkään muun sekoittaa juomiasi.
Vinkki nro 6: Älä lähde vieraiden miesten mukaan helikopteriajeluille. Tiedä minkälaiset helikopterit siellä odottaa…
Seuraavana päivänä kutsuja eri klubeille tuli useita, mutta kävimme vain drinkeillä hotellin alakerran casinolla. Ja nyt tarkkana, casino-drinkkeihin liittyy varsin käyttökelpoinen köyhännaisen niksi. Mene pelaamaan sille pelikoneelle, jonka minimipanos on yksi sentti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhdellä taalalla saa pelata sata peliä (aika pirun pitkään). Casinoilla tarjoillaan asiakkaille ”ilmaista” juomaa niin kauan, kuin asiakas pelaa. Tarjoilija kipittää paikalle yleensä aika nopeasti, kun uusi pelaaja saapuu hänen reviirilleen. Tilaa juoma ja viivyttele. Kun juoma saapuu, tippaa tarjoilijaa taalalla parilla, tulosta pelikoneesta loput pelirahat ulos ja suuntaa casinon toiselle laidalle, joka on eri tarjoilijan reviiriä. Hörpi drinkki matkalla. Istu muina naisina uudelle koneelle, työnnä edellisestä pelistä yli jääneet varannot koneesen ja jatka pelaamista ja pian tarjoilija on taas paikalla. Tilaa juoma ja taas mennään. Tätä samaa voi jatkaa aika pitkään.
Vinkki nro 7: Casinoiden drinkit ovat yleensä tosi vahvoja, ole varovainen.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän oli tarkoitus lähteä perjantaina takaisin kotiin. Koska erityistä syytä aikaiselle kotiinpaluulle ei ollut, päätimme pidentää reissua vielä yhden yön verran. Seitsemästä eri yökerhokutsusta valitsimme lopulta Caesars Palacen Pure-klubin. Ilmaiseksi sisään jonon ohi, ranneke käteen ja hameväelle ilmaista juotavaa puoleen yöhön saakka. Helmiä sioille, minä kun en kovin paljoa juo ja parinmuodostuksen kanssakin ollaan reilut seitsemän vuotta myöhässä.
Vinkki nro 8: Kutsuvieraslistat sulkeutuvat yleensä puolilta öin. Sitä ennen pitäisi olla paikalla.
Vinkki nro 9: Vegasissa baarit ovat auki neljään, vaikka meillä täällä Kaliforniassa suurin osa sulkeutuu jo kahdelta.
Majoituimme tällä kertaa Treasure Island -nimisessä hotellissa. Hotellin sijainti on erinomainen, sillä siitä on lyhyt matka kivoihin yökerhoihin (ei välttämättä tarvitse taksia) ja viereisellä tontilla on Fashion Show -ostoskeskus. Hotellin allasalue ei ole valtavan suuri, mutta aurinkoinen ja varsin viihtyisä silti. Oma valintaperusteeni tälle hotellille on kuitenkin se, että hotellin salin ja kylpyläosaston (myös sauna) käyttö on ilmaista, toisin kuin monissa muissa hotelleissa. Ja toisin kuin voisi kuvitella, suoriuduin tälläkin kertaa rituaalinmukaiselle aamucardiolle lähes jokaisena aamuna. Tässä hotellissa myös internet on ilmainen.
Vinkki nro 10: Melkein jokainen hotelli perii erikseen resort feen jokaiselta päivältä. Tämä ei yleensä sisälly hintaan jos varaat matkan esim. expedian tai hotels.comin kautta. Treasure Islandin resort fee oli $25/vrk. Maksuun sisältyy usein erilaisia etuuksia (lista löytyy täältä).
Vinkki nro 11: Hotelliin saapuessasi sano, että tämä on syntymäpäivämatkasi. Saat hyvällä tuurilla huoneeseen pienen yllätyksen. Me saimme shamppanjapullon, emmekä edes valehdelleet.
Tytöt uima-altaalla, yössä ja turvamiehen kanssa.
Voin lämpimästi suositella Las Vegasia matkakohteeksi tyttöporukalle. Hauskaa oli, nauratti niin, että vatsalihaksiin sattuu vieläkin ja voi sitä tälläytymisen määrää! Ja jos minä, joka en todellakaan tanssi, tanssin silti tuntikausia, ei reissu voi olla kovin epäonnistunut.