Mitä ennen Kaliforniaan muuttoa tulisi ottaa huomioon

Naapurustomme täällä Orange Countyn periamerikkalaisessa lähiössä alkaa pikkuhiljaa olla täydessä halloween-loistossa; on jättihämähäkkejä, hautakiviä, kummituksia ja tikun nokkaan lyötyjä pääkalloja. Poikkeuksena tästä kaikesta hapatuksesta on kuitenkin talo numero 22052, jonka laiska emäntä ei ole saanut aikaiseksi hoitaa pihamaalle asianmukaisia koristeita. Niin, tuo naapuruston musta lammas olen tietysti minä, jonka innostus pihakoristeluihin kuoli yhdessä etupihan ruukkukukkien kanssa.


Ilmeisesti olen tällä välinpitämättömällä käytökselläni suututtanut sekä universumin että luonnonvoimat, sillä hurtista huumoristaan tunnettu luontoäiti järjesti tiluksillemme vähän turhankin todenoloisia halloween-koristeita. Seuraavassa siis selvennys yllä olevaan postilaatikon kuvaan:


Vaikkei tämä hämähäkki kavereineen kovin järeää tekoa olekaan eikä kasva edes karvaa, ei koon pidä antaa hämätä. Tuo hämiksistä suurempi on nimittäin pahamaineinen mustaleski, jonka puremasta tulee iso pipi. Pienemmän hämähäkin lajista minulla ei varmaa tietoa ole, mutta epäilisin sen kuuluvan Hipsimys Oksetusten alalahkoon. Joka tapauksessa kaveri on eksynyt kyllä väärään seuraan.

Myrkkyhämähäkit, nuo pimeyden lähettiläät, ovat Kaliforniassa vaiettu salaisuus, josta ei ulkomaailmalle hiiskuta. Näin lievästi araknofobisena olen sitä mieltä, että hämähäkeistä pitäisi ehdottomasti varoittaa etukäteen niitä, jotka tänne muutosta haaveilevat. Sillä asiahan on niin, että noita riivatun vipeltäjiä on jokaisessa kukkapurkissa, pihakasvissa, pihakalusteessa ja aurinkotuolissa. Yäääääk.

Niin, ettäs tiedätte, täällä on aina halloween eikä mihinkään kannata koskea ilman näppylähanskoja.
Loppuun vielä pari muutakin pikkuseikkaa, joista ei kukaan kuitenkaan etukäteen kerro:
• Täällä on muuten myös tarantelloja. Itse olen nähnyt vain yhden auton alle litistyneen, mutta voinette kuvitella kuinka iso otus on kyseessä, jos sen voi tunnistaa vielä senkin jälkeen.
• Ja onhan meillä kalkkarokäärmeitäkin. Kesäpäivinä näihin metrin parin matoihin törmää lenkkipolulla yhtenään.
• Ah, heinäsirkan siritys luo etelänloman eksoottista tunnelmaa. Paitsi kun siritys alkaa kuulua valojen sammuttua sisätiloista, sängyn alta.
• Missä hedelmäpuu, siellä tsiljoonittain muurahaisia. Ja hedelmäpuita kasvaa joka pihassa.
• Jälleen yksi esimerkki luontoäidin oudosta huumorintajusta, haisunäätä. Auton alle jääneen haisunäädän haju tunkee hetkessä autoon sisälle ja syöpyy tiukasti kaikkiin tekstiileihin. Voitte vain kuvitella paniikin määrän moottoripyöräkypärän sisällä, kun huomaat liian myöhään tien varressa retkottavan haisunäädän raadon.

Että juu, tervetuloa vaan.

Asiallista kommentointia, kiitos!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s