Paljastettuani muutama kuukausi sitten salaisen intohimoni ristisanatehtäviin, sain oitis muutamaltakin eri taholta vinkin kokeilla aikuisten värityskirjoja. Kehotuksista huolimatta olin jo unohtanut koko homman, kunnes eräänä päivänä Amerikan ottoäitini toi minulle kauppareissulta huisin hienon värityskirjan ja puuvärit!
Olo oli kuin lapsella jouluaattona, kun revin puuväripakkausta auki ja pläräsin kirjan läpi. Päästyäni lopulta värityspuuhiin, kului pari tuntia silmänräpäyksessä, kun värittelin kuvaa varoen samalla sotkemasta yli rajojen.
Olin lapsena ja vielä teininäkin kova piirtämään ja maalaamaan, mutta kun luova työ vei mennessään, ei luovuutta tuntunutkaan enää riittävän työajan ulkopuolelle. Kovasta yrityksestä huolimatta, en koskaan kokenut olevani erityisen hyvä piirtäjä ja hermostuinkin tämän tästä keskinkertaisuuteeni. Värityskirjan työstäminen onkin ollut minulle valtavan suuri positiivinen yllätys, siinä kun vältyn piirtämisen tuskalta, mutta saan tehdä sitä mistä eniten taiteilussa pidän, leikkiä väreillä, varjoilla ja muodoilla.
Se mikä tässä touhussa kuitenkin on kaikkein parasta, on totaalinen katoaminen värittelyn maailmaan. Kun ne vähätkin ajatukset värityksen aikana liittyvät lähinnä seuraavan värikynän valintaan, ollaan melko lähellä transsin esiastetta.
Taidetta ilman aivoja!
Stressimörkö suosittelee muillekin! Ja aikuisten värityskirjahan on myös kiva ja kohtuuhintainen lahjaidea!
Onnenpäivä 
Kesällä löysin minäkin aikuisten värityskirjat, ties mones kirja jo menossa. Ei sen takia, että ne kaikki olisi väritetty, vaan niitä pitää olla erilaisia. Olen susisurkea piirtämään, joten värittäminen on kovin palkitsevaa. Väritysintoilu tarttui äitiinikin, joka on 69 vee.
Ainoa negatiivinen puoli on se, että jotenkin värittämisessä saan peukalon totaalijumiin, niin ja niskan! 🙂
TykkääTykkää
Ihmettelinkin tuossa aamulla, että hitsinpimpulat notta on niska jumissa. Niin… miksiköhän…
Musta tuntuu, että mäkin joudun ehkä sijoittamaan myös toiseen kirjaan. Ja värejä pitää saada lisää!
TykkääTykkää
Ha-haa! Arvaapas mitä lukee kirjeessäni joulupukille? 🙂
TykkääTykkää
Melkein saatan arvata! 😉
TykkääTykkää
Mäkin kokeilin tuota vähän aikaa sitten, mutta mullla ei kärsivällisyys riittänyt. Mutta hyvin se kyllä vie kaikki turhat ajatukset mennessään!
TykkääTykkää
Mä en kyllä tajua, että miten tuota kirjaa saa ikinä väritettyä loppuun. Mä olen nimittäin edelleenkin ensimmäisen kuvan kimpussa 😀
TykkääLiked by 1 henkilö
Minä sain kanssa värityskirjan viime viikonloppuna. Nyt on vielä haaveissa oikeasti hyvät värikynät, esim. prismacolorit juurikin. Ne vaan tahtoo olla niin arvokkaat että taitaa moni hyödyllisempi kampe mennä edelle.
TykkääTykkää
Nuo on kyllä ihan älyttömän hyvät kynät, blendaantuu hyvin toisiinsa eri sävyt ja niitä pystyy kumittamaan. Tuolla kumilla onkin hyvä tehdä valotuksia ja heijastuksia kuvaan.
TykkääTykkää
Oi, nää on niin ihania 🙂
TykkääTykkää
Kiva joululahjaidea! 😀 En ole itse vielä kokeillut, koska piirtelen aika paljon käsillä oleviin papereihin ja sanomalehtien reunoihin ja ajattelen sen ajavan suurinpiirtein saman asian. 🙂
TykkääTykkää
Postauksesi inspiroimana kävin salaa värittämässä poikani värityskirjaa. Oli muuten ihanan terapeuttista hommaa:)
TykkääTykkää
Kiitti tasta, oli mukava lukea ja tuli yksi muisto lapsuuden varityskirja ajoilta. Ma en tiennyt tietenkaan ennenkuin opin lukemaan etta d ja b on eri kirjain. Luulin vaan kait etta sama juttu eri tavalla esitettyna.No voit kuvitella etta kun varittaa kaikki b’t ja d’t samalla on tulos enemman Chagall tai Picasso kuin Eero Jarnefeltin maisema-taulu. Sitten itkien iskan syliin etta miksi tasta tuli tammoinen? Aina valilla sun tarinoista tulee niin hyva olo, sellainen joka vaan voi tulla toisen suomalaisen jutuista.Halit!
TykkääTykkää