Olen seuraillut kameroineni muutamaa lähipelloilla aikaansa viettävää kurkipariskuntaa jo useamman viikon ajan. Olen katsellut niiden verkkaista kävelyä pellon halki, kiihkeää tanssia, juhlallisia piruetteja ja kuunnellut kuinka niiden äänet halkovat hämärtyvää iltaa.

Muutama päivä sitten lintubongausreissulta palatessani, näin harmaan möykyn pellolla, jolla vielä edellisenä päivänä valmistautui kurkipariskunta soidinmenoihin.

Tiesin jo, mikä sähkölinjan alla oleva möykky olisi, mutta halusin olla varma. Kiiruhdin halki sänkipellon kohdatakseni surullisen näyn. Vuosikausien Etelä-Afrikan ja Pohjois-Pohjanmaan väliset muuttolennot päättyivät tänne, Nivalan syrjäisen pellon ylittävään sähkölinjaan.

Tuon kauniin luontokappaleen elinikäisen parisuhteen katkeaminen juuri ennen pesintää kirpaisi syvältä.

Surettaa.