Salaiset ruokaperverssiot

Aion nyt kertoa jotain, mitä ei kai koskaan pitäisi mennä ääneen sanomaan, mikäli on ikinä sattunut paasaamaan ruoka-asioista puolella sanallakaan. Mutta menkööt nyt, ihminenhän se minäkin olen himoineni.

Täällä on nimittäin eletty nyt sillä tavalla poikkeuksellista viikkoa, että a) olen etätöiden sijaan työskennellyt kokopäiväisesti toimistolla, b) mies on ollut työmatkalla ja c) olen majaillut ystäväni luona hänen itsensä ollessa toisaalla. Näiden kaikkien tekijöiden summana on normaalisti niin kototekoiseen ruokaympyrääni muodostunut uusi sektori: EINESKEITOT.

Antakaas kun selitän. Kokkaaminen yhdelle, ja vieläpä vieraassa keittiössä, on synkkää. Toisekseen työpaikan ruokala pitää minut niin hyvällä ravinnolla puolet vuorokaudesta, ettei sen toisen puolikkaan vuoksi viitsi ryhtyä kattiloita sotkemaan. Ja viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä syynä, ovat salaiset ruokaperverssioni. Minä nimittäin pidän erinäisistä eineskeitoista kuin hullu puurosta (ja niin, pidän muuten siitäkin).

130716_1Tässä mitään lautasta tarvita. Tää on pinaattikeittoa eikä mitään taidetta.

 

Tähän mennessä Alepasta on tarttunut mukaani jo kana-kookoskeitto, lohikeitto, pinaattikeitto sekä savuporojuustokeitto, joista vieläpä puoleen oli lätkäisty houkuttimeksi -30 % virkamiestarra. Vaikka keittojen maku onkin varsin hyvä ja osassa keitoista uida polskuttelee proteiiniakin ihan kiitettävästi, edustavat kalorimäärät tosinaiselle lähinnä alkupaloja. Mutta mikäs siinä, kivastihan nuo menevät graavilohi-ruisleivän alkukeittona.

Onneksi oloni sinkkusimulaattorissa on kuitenkin lähestymässä loppuaan, sillä pidempään jatkuessaan alkuiltojen Alepa-visiitit alkaisivat kyllä näkyä holtittomana painon putoamisena. Ja sehän olisi kamalaa se.

Onkos täällä muita, jotka silmän välttäessä tarttuvat salaa eineskeittopurtiloihin? Vai olenko ainoa, joka kehtaa myöntää?

 

 

9 kommenttia artikkeliin ”Salaiset ruokaperverssiot

  1. Itse taas olen kesän verran ollut kesän ajan normiruokalan ulottumattomissa ja omien eväiden varassa töissä. Viikon jaksoin kantaa kotitekoisia eväitä, sittemmin on eletty eineskeitoilla, joista tuo kana-kookoskeitto on muuten lemppareiden joukossa ja syötiin tänään parin karjalanpiirakan ohessa. Lämmin suositus myös Atrian tomaatti-leipäjuustokeitolle, hy-vää!

    Tykkää

    • Nyt on tullut kyllä niin monta liputusta jo tuon tomaatti-leipäjuustokeiton puolesta, että pakko kokeilla! Täytyy vaan ensin syödä savuporojuustokeitto pois kuleksimasta…

      Tykkää

  2. Ai että! Vihdoinkin joku kehtaa myöntää! 🙂
    Olen itse ihan kypsä kaikenmaailman hienoihin kattauskuviin, mitkä ihmiset somessa viljelevät. Kaikki kunnia heille ja onhan ne kaunista katseltavaa (ja samalla myös ah niin somistettuja), mutta ei tapahdu meillä.
    Eineksiä kyllä menee, koska vihaan ruoanlaittoa (teen ruokaa, mutta just se päivän toka ateria saa olla einestä tms.). Leivät on just tasan pöydällä ja sitten siivotaan murusia jne.

    Tykkää

    • Meillä syödään ”normaalisti” hyvin vähän eineksiä (jotain puolivalmisteita kyllä enemmän), mutta kun olen itsekseni niin lipsahdan helposti tuonne valmisruoka-maksalaatikko linjalle 😀 Mutta tosiaan normiarjessa mies pitää huolen siitä, että ei tämmöistä pääse tapahtumaan 😛 Otan siis ilon irti heti kun mies katoaa horisonttiin.

      Tykkää

  3. Teen 50% työpäivistäni kotoa käsin, enkä jaksa valmistaa kuin yhden ruoan päivässä. Se on yleensä päivällinen poikaystävän tullessa töistä, joten lähes poikkeuksetta lounaani on jokin kasvissosekeitto raejuustolla höystettynä. Ihan parhaita on tomaatti-leipäjuustokeitto sekä punajuurisosekeitto. Nam! Toinen vaihtoehto on pakastealtaasta ongittu Pirkan chicken thai peanut-cube, ei kovin terveellistä mutta ah niin hyvää! 😀

    Tykkää

    • Siis tää on mulle ihan uusi juttu, että noihin sosekeittoihin voi räimäistä sekaan raejuustoa! Ei ole tullut mieleenkään, mutta kuulostaa ihan kokeilemisen arvoiselta jutulta 🙂

      Tykkää

  4. Töissä tulivat einessafkat liiankin tutuiksi, maut kyllä ihan hyviä. Kokkikartanon sienikeitto ehdoton ykkönen!

    Tykkää

  5. Suosittelen Kokkikartanon tomaatti-vuohenjuustokeittoa, nam. Jos siis tykkää tomaatista ja vuohenjuustosta. Ainoa miinus: keitto oli oikeasti niin kevyt että illalla teki jo mieli snäkärille hakeen lihapiirakkaa. Eli ei pelkoa painonpudotuksesta, mutta keittoja voisi syödä useammin. Teen niitä joskus myös itse ja siitä syö monta päivää.

    Tykkää

  6. Mä rakastan pinaattikeittoa! Ja syön sen aina valmisteena, MUTTA noi mikroversiot ei vain uppoa. Joku ihme sivumaku niissä omasta mielestäni muka on, olen tainnut ne kaikki kyllä kokeilla. Siispä menen pakasteversiolla! Kätevä sekin, kun sulaa aamupäivän ja on sit nopsa mikrossa lounastauolla lämmittää. Lisään omaani myös aina keitetyn kananmunan, tai kaksi..

    Tykkää

Asiallista kommentointia, kiitos!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s