Erään helteisen vapaapäivän kääntyessä iltapäivän puolelle, päädyimme ajelemaan laakson taakse vuorille hyvästelemään laskevaa aurinkoa. Nyt kun viikot näissä maisemissa ovat alkaneet käydä vähiin, olen ahnehtinut kameran muistikortin täyteen lähitienoon maisemia, jotta ne varmasti säilyisivät muistoissani mihin ikinä sitten päädymmekään.
Niinpä tälläkin iltapäiväajelulla pysähdyimme jokaiseen mutkaan ja notkelmaan ahmimaan niin kameralla kuin aisteillakin sitä tilaa ja tunnetta, joka vuorilla kaukana hälystä vallitsee.
Siellä tienpientareilla kameran kanssa kekkuloidessani törmäsin yllättävään haasteeseen. Toisinaan sain kovastikin sovitella maisemaa etsimeen, jottei luontoon viskatut roskat päätyisi valmiiseen kuvaan.
Paljon liikennöityjen moottoriteiden pientareet muistuttavat täällä Kaliforniassa lähinnä kaatopaikkaa ja etenkin moottoripyörällä liikkuessa on oltava tarkkana, ettei törmäisi tiellä vaelteleviin muovipulloihin tai vaikkapa auton lavalta pudonneeseen runkopatjaan. Vaikka aluksi moottoriteiden varsien sottaisuus järkyttikin, ei näin vuosien jälkeen sitä näkyä jaksa enää edes harmitella. Nuo ruuhkaiset supermoottoritiet ovat niin kaukana luonnosta, että niitä sotkemalla tyhmä ihminen tekee hallaa lähinnä vain itselleen.
Mutta sitten tämä, että lähdetään luonnonhelmaan, kauas kiireestä ja maallisuudesta, ja heitetään se matkalla tyhjentynyt Starbucks-muki ja Mäkkäri-pussi auton ikkunasta sinne oravien ja nallukoiden asuinsijoille.
Sitä ei vaan ymmärrä, vaikka miten yrittäisi.
Eikä ne roskat siellä luonnossa ole vain maatuvia pahvimukeja ja paperipusseja, vaan maisemia kuvatessani tallentui kuvien laitamille kaikenlaista rojua aina kalsareista muoviämpäreihin ja autonosiin. Alkoi ihan tosissaan risoa.
Toisinaan sitä oikein hämmästyy ihmisten tyhmyyttä.
Yhä enenemissä määrin osaan arvostaa sitä, että olen pienehkön maalaiskoulun kasvatti. Kun keväisin koko luokallinen pikkutyttöjä ja -poikia hajautettiin ympäri kylänraitteja keräämään lumen alta paljastuneita roskia, en usko yhdenkään meistä kakaroista roskanneen sen jälkeen itse. Siis kiitos Haapaveden Mäkirinteen ala-asteen 80-90-luvun taitteen opettajille, että taoitte paksuun kalloomme paljon sellaista, mitä ei oppikirjoja lukemalla opita.
Jos vielä ennen pois muuttoani vuorille ennätän, aion varustautua matkaan roskapussilla ja hanskoilla. Vaikka en kaikkea saastaa teiden varsilta keräisikään, voin ainakin kerätä sen mihin olen levähdysalueilla kompastua.
Vaikka en uskokaan, että ympäristöä roskaava ihminen osaisi tyhmyydeltään lukea, sanon tämän nyt kuitenkin. Tukehdu siihen Starbucksiisi.
Edellistä maisemakuvaa ottaessa piti etualalta rajata pois nämä maastoon viskatut purkit ja purtelot.
Onnenpäivä 
Tuo on kyllä todella surullista. Samaa asiaa olen itsekin ihmetellyt aina. En ikinä heitä mitään luontoon, jotenkin järkyttävä ajatuskin.
TykkääTykkää
Joo. On oikeasti vaikea kuvitella, että minkälainen sellainen ihminen on, joka heittää roinansa luontoon. On jotenkin niin utopistinen ajatus itselle
TykkääTykkää
NIIN samaa mieltä! ”Mäccäreiltä” ja muilta vastaavilta pitäisi yksinkertaisesti kieltää oikeus myydä asiakkaille mitään mukaanviemiseksi tai ainakin nostaa niiden tuotteitten hintoja 200%:sesti, joita sieltä ulos viedään! Minä kerään roskia päivittäin tienvarsilta kun koiraa ulkoilutan. Ärsyttävää.
TykkääTykkää
Hatunnosto sulle, että keräilet niitä roskia! Ehkä nämä roskaajat ajattelevat just niin, että kyllä ne joku muu sitten siivoaa… huoh.
TykkääTykkää
Jes! Mäkirinteen ala-aste! Saman koulun käynyt ilmeisesti muutamia vuosia sun jälkeen ja semmoset saarnat roskaamisesta että sen jälkeen vaan huuli pyöreänä ihmetellyt mitä sontaa ihmiset heittää luontoon! Not cool!
TykkääTykkää
Mitenköhän muuten on nykypäivänä, joko on olemassa joku säädös tai pykälä, jonka nojalla ei saa enää laittaa penskoja keräämään roskia?
TykkääTykkää
Varmasti! Sehän on vähintään lapsityövoimaa!
TykkääTykkää
Mielenkiintoista. Mä en ole huomannut täällä Piilaaksossa tuollaista luonnossa – mahtaakohan olla enemmän SoCalin ongelma vai olenkohan vain kävellyt silmät liikaa kiinni…? Motarien varsilla nyt kaikenlaista aina välillä näkyy, mutta ei sielläkään silleen kauhean paljon. Lähinnä sellaista kamaa, mikä on (toivottavasti) vahingossa pudonnut jonkun kyydistä. Tosin kyllähän niitä starbuckseja ja muovipulloja aina bongaa teiden varsilta… 😦
TykkääTykkää
Enpäs nyt äkkiä muista miten Bay Arealla oli siellä vuoristoteillä asiat… Motareiden varsien muistan kyllä olleen siellä pohjoisempana puhtaampia kuin täällä. Se on vähän niin, että mitä etelämmäs mennään, sitä sottaisempaa alkaa olla…
TykkääTykkää
Meillä tällainen slogan: Don’t Mess with Texas
http://www.dontmesswithtexas.org
TykkääTykkää
Loisto kamppis!
TykkääTykkää
Muistan kun ajettiin Kaliforniassa niin siellä oli motareiden varsilla kylttejä ”adopt a highway”. Eli paikalliset porukat piti tienvarret siisteinä. Aivan loistava idea. Olen käsittänyt, että Kaliforniassa säädettiin joku laki, jonka nojalla roskaamisesta voi saada isotkin sakot? Ehkä tämä ei sitten koske kaikkia. Aina näitä roskaajia on – valitettavasti. Suomessa harmitellut ihan samaa. Ollaan varmaan aika saman ikäisiä ja me kanssa käytiin pieninä koululaisina yhtenä talkoopäivänä keräämässä lähialueella roskia. Saatiin roskapussit ja sellaiset roskapihdit. Aika kurjaa, jos tuollaista ei enää saa tehdä. Olisi lapsille hyvä oppitunti.
TykkääTykkää
Harmittelen samaa oikeasti joka kerta täällä Texasissa lenkillä käydessäni. Meidän oikeasti tosi kauniilta lähilenkkipoluilta metsän keskeltä löytyy kans kaiken maailman jätettä, tölkkejä, pikaruokapakkauksia, patjoja (kuka tuo patjan metsään?) lojumasta polun laidoilta sekä kauniista purosta, jonka varrella lenkkireitit kulkee. Pistää vihaksi ja totean tuolla aina miehelle sen perus ”ei Suomessa ikinä”:D
TykkääTykkää
Facebookin puolella jo kirjoitinkin, että aika karua oli meininki jo Suomessakin. Pari kesää sitten matkustettiin autolla etelästä pohjoiseen ja kaikki levähdysalueet oli kuin räjähdyksen jäljiltä. Ei ollut enää roskiksia missään, ei vessoja eikä pöytiä, koska kaikki kuulemma hajotetaan ja sotketaan nykyisin. Sen sijaan kaikkialla oli roskia, eväspapereita ja ties mitä roinaa 😦
Kaukana ovat ne ajat, kun automatkalla saattoi pysähtyä levähdysalueella käymään pissalla ja syömään eväitä.
TykkääTykkää