Vaa’alla

En sitten enää voinut vastustaa kiusausta. Kun viime vuonna langetettu vaaka-boikotti päättyi vuoden vaihteessa, olen miettinyt kerran jos toisenkin, että pitäisikö se paino nyt sitten kuitenkin varmuuden vuoksi tarkistaa tulevaisuuden dieettejä ja ruokavalioita silmällä pitäen. Sitä painoa kun on kuitenkin tullut ainakin jonkin verran lisää.

Vedin syvään henkeä ja astuin varovasti vaa’an päälle. Olin etukäteen päättänyt, että olisipa tulos mikä tahansa, suhtautuisin siihen neutraalisti ja niin järkevästi kuin se nyt tällä päällä ylipäätään onnistuu. Numerot arpoivat hetken verran jotain seitsemänkymmenenyhden ja seitsemänkymmenenneljän välillä pysähtyen lopulta karvan alle seitsemäänkymmeneenkahteen. Herramajee. Painoa oli jopa hieman enemmän, kuin olin etukäteen arvaillut.

Jalkapuntilla

Numerot vaa’assa eivät vielä yksistään kerro muuta kuin sen, että painan sen verran paljon, että nuorempi minä olisi takuulla puhjennut hysteeriseen itkuun ja tilannut ajan rasvaimuun. Sitä, onko tuo massa lihasta, läskiä vai egoa, vaaka ei kerro. Mutta kun painon lisäksi otetaan huomioon viime kuukausien salitreenit, voisin ihan selkeästä voiman kasvamisesta päätellä, että myös lihasta on matkan aikana tarttunut runkoon ja se kyllä kompensoi vaakalukemaa mukavasti. On toki myönnettävä, että vaikka nyt esimerkiksi penkissä sarjapainot on saatukin hilattua sinne 65 kilon paremmalle puolelle, kiskoo maan vetovoima nilkoista aika kovasti leukoja vetäessä.

Penkkaamassa

Tuo vaakalakko muuten osoittautui erittäin järkeväksi vedoksi. Jos olisin kytännyt päivittäin painoni hidasta kipuamista 67 kilosta 72 kiloon, olisin takuulla ahdistunut matkan varrella ja pahimmassa tapauksessa lopettanut kropan totuttelun uuteen ruokavalioon kesken kaiken. Nyt paino kuitenkin kuitattiin olankohautuksella ja pienellä tyytyväisellä hymähdyksellä, että on kyllä tullut voimaakin. Mielenkiintoista on sitten aikanaan nähdä mitä voimasta jää jäljelle, jos/kun ylimääräistä rasvaa ryhdytään sulattelemaan vähemmäksi.

Siihen saakka mennään kuitenkin hyvillä mielin tällä teemalla: paino on voimaa ja ylipaino ylivoimaa!

7 kommenttia artikkeliin ”Vaa’alla

  1. Paino on voimaa ! Itse vaa’an lukema ahdistuja myös. Syyskuulta saakka salilla säännöllisesti käyneenä, voin myös todeta ettei se lukema enään muhun vaikuta, painot salilla kasvaa ja ruoka maistuu. Kaverilla paino tippuu ja mulla se nousee, en ahdistu. Tuloksia syntyy ja nautin mun kropasta ja siitä että voin hyvin 🙂

    Tykkää

    • Salihommia aloitellessa se paino nousee vieläkin ärhäkämmin, koska lihakset täyttyvät nollasta sataan ihan hupsista vaan 🙂 Muutenkin painonvaihtelu on melkoista, kun käy salilla. Mulla esimerkiksi jalkapuntti voi aiheuttaa melkein parin kilon painonnousun, kun lihat ovat niin turvoksissa. Mitä kipeämmät lihakset ovat, sitä enemmän painan 🙂

      Tykkää

  2. ”….lihasta, läskiä vai egoa…” hehee :D. Kaikista paras tunne, kun astuu vaa’alle, näkee lukeman… eikä tunnu missään!
    Kaikista hölmöintä painonnousun stressaamisesta tekee, että tuota viiden kilon nousua ei huomaa itse (ellei ole käynyt vaa’alla) tai kukaan muu, ainoastaan se vaaka ja joku hiukan jo valmiiksi nafti vaate.
    Ihan eri fiilis mennä salille tai jumppaankin, kun ei tarvitse mennä ikäänkuin ”paino edellä” vaan ihan vaan treenaamaan, koska se on kivaa 🙂

    Tykkää

    • Mulla pienenkin painon lisääntymisen näkee kyllä kasvoista. Mulla on kovin pyöreät kasvot ja jos olen vähänkään turvoksissa, on naama ihan pallo ja se ei ole kiva se. Muutoin tuon pienen vatsamakkaran kanssakin sietää kyllä olla kohtuu helposti 🙂

      Tykkää

  3. Meilla Suomi-Neidoilla on useimmilla pyoreat kasvot, se meissa on kuulemma yksi kauneimpia puolia sanoo mun mies. Joskus vaan tuntuu etta olis kiva olla vahemman suloisen nakoinen pyoree pallo-paa! Eika siita parin kilon painoa tosiaan kukaan muu huomaa vaikka osoittaisi sormella ja sanois etta kato nyt tatakin rullaa. Ite sen kylla huomaa,joskus tuntuu etta 2 paunaa tuli lisaa ja ei ovesta paase lapi ilman etta kaantyy sivuttain. Se on ihan psyykkista vaan eika silla ole todellisuuden kanssa mitaan tekemista kuten itsekkin tiedat. Mun mielesta sa oot upee ja teet meista muistakin ylpeita suomalaisuudesta, ollaanhan me ikaankuin suomi-siskoja taalla ulkomailla.Niin ja ne kannustavat siskot siella Koti-Suomessa myos. Etta oo vaan ihan relax niista kiloista.

    Tykkää

    • On niissä pyöreissä kasvoissa se hyvä puoli, että on enempi rasvaa mitä kuihduttaa pois ikääntyessä. Säilytään siis rypyttömämpinä pidempään 🙂

      Jooo… se on kumma miten ite muka huomaa heti jos on edes vähän turpeampi, selluliittiakin on heti neliötolkulla enempi ja tarvii Pekkaniskan nostamaan ruho ylös sängystä 😛

      Tykkää

  4. Paluuviite: Kun syöttöporsastelu saa luvan riittää | Onnenpäivä

Asiallista kommentointia, kiitos!

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s